Vedensaanti ja eläinsuojeluasiamiehen virka uuden eläinsuojelulain suurimpia kipukohtia

Kansanedustaja, eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Ritva Elomaa avasi tilaisuuden.

TIEDOTE 5.10.2017

Pian lausuntokierrokselle tulevassa uuden eläinsuojelulain luonnoksessa on vielä keskeisiä kipukohtia. Tämä kävi ilmi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton yhteistyössä eduskunnan eläinsuojeluryhmän kanssa järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus pidettiin eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa Eläinten päivänä 4. lokakuuta.

Yksi keskeisimmistä kipukohdista on jatkuva vedensaanti eläinten pysyvissä pitopaikoissa. Nykyiseen lakiin on kirjattu, että eläimen tulee saada riittävästi juomavettä. Valvontaeläinlääkäri Maria Wahlforsin mukaan pykälää on käytännössä hyvin vaikeaa valvoa. Kun vettä ei tarvitse olla tarjolla jatkuvasti, jää tieto tarjotun veden määrästä omistajan kertoman varaan.

– Eläimestä on vaikea todeta erityisesti lievää vedenpuutetta, vaikka se jo kärsii ainakin epämukavuudesta. Omistajan mukaan koiraakin lenkitetään vähintään 20 kilometriä päivässä, kun viranomainen sitä kysyy. Eläimen veden tarvetta on vaikea tyydyttää vain tiettyinä aikoina tapahtuvalla juotolla, sanoo Wahlfors.

SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli kohtaa usein keskusteluissa virheellisiä käsityksiä siitä, mitä jatkuvalla vedensaannilla tarkoitetaan.

– Joskus kuulee puhuttavan siitä, miten juoksevan veden järjestäminen on kohtuutonta sekä lemmikkien että tuotantoeläinten pitäjille. Jatkuva vesi ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa juoksevaa vettä, vaan riittää, että sulaa vettä on jatkuvasti tarjolla esimerkiksi vesiastiassa. Sen, että eläin saa juoda vettä silloin kun se haluaa, pitäisi olla itsestään selvää, koska sillä on niin valtava merkitys eläimen hyvinvoinnille, sanoo Pulli.

Eläinsuojeluasiamiehen virka palautettava

Kansanedustajat Pia Viitanen (sd) ja Silvia Modig (vas) vaativat puheenvuoroissaan eläinsuojeluasiamiehen viran palauttamista. Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin määräaikaisena elokuussa 2013, mutta lakkautettiin jo 2,5 vuoden päästä määrärahojen puutteessa.

Eläinsuojeluasiamies on riippumaton eläinten puolestapuhuja, joka tekee yhteistyötä koko kentän kanssa. Tähän kuuluvat eläinten hyvinvointikeskus, viranomaiset, järjestöt, tutkijat sekä alan toimijat ja asiantuntijat. Kun eläinsuojeluasiamiehen tehtävä perustettiin, oli viran vakinaistamista tarkoitus käsitellä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Asian käsittely on kuitenkin tiettävästi haudattu.

– Eläinsuojeluasiamies on riippumaton taho, jonka tärkein tehtävä on tuoda eläimen näkökulma yhteiskunnalliseen keskusteluun eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Uuden pestin aloittamisessa 2,5 vuotta on lyhyt aika ja pääsin vasta alkuun, mutta silti sain jo yhteyden moniin eri sidosryhmiin. Lisäksi muun muassa tiedotusvälineet alkoivat yhä useammin ottaa yhteyttä eläinten hyvinvointiasioissa. Keväällä 2015 järjestetty Eläinten hyvinvointiseminaari keräsi runsaasti yleisöä, ja ihmisille jaettavat tietoiskutyyppiset esitteet esimerkiksi munintakanojen pitomuodoista herättivät kiinnostusta kansalaisten keskuudessa. Työ eläineettisen keskustelun herättämiseksi jäi kesken, sanoo entinen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen.

Eläinsuojelujärjestöt ovat vaatineet eläinsuojeluasiamiehen viran vakinaistamista siitä lähtien, kun se päätettiin lakkauttaa.

– Eläinsuojeluasiamiehen palkka on pieni panostus siihen, että eläimillä on oma puolestapuhujansa. On erityisen huolestuttavaa, että eläinsuojeluasiamiehen virka päätettiin lakkauttaa alkuunsa kesken uuden eläinsuojelulain valmistelun, sanoo Kati Pulli.

Lisätietoja:

Eläinsuojelujärjestöt huolissaan: vedensaanti turvattava kaikille eläimille

Eläinasiajärjestöt: Suomeen tulee perustaa eläinasiavaltuutetun virka

Haastattelut:

Kati Pulli
Toiminnanjohtaja
P. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi 

Annukka Seppävuori
Viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi