Tavoitteemme hevosten hyvinvoinnin parantamiseksi
1. Hevosen tulee saada ruokaa riittävän usein
Hevosen ruoansulatuselimistö on kehittynyt siten, että hevonen laiduntaisi mieluiten käytännössä lähes koko ajan. Liian pitkät ruokintavälit altistavat hevosen monenlaisille ongelmille, kuten mahahaavalle ja muille ruoansulatuskanavan ongelmille.
Mahahaavan on todettu olevan varsin yleinen vaiva etenkin kilpahevosilla, mutta myös harrastehevosilla. Tutkimusten mukaan kilpahevosista jopa yli puolet hevosista kärsii mahahaavasta ja sen aiheuttamista vaivoista.
Jotta mahahaavalta ja muilta ruoansulatuskanavan oireilta vältytään, hevosen tulee saada karkearehua, eli käytännössä heinää tai olkea, riittävän tiheästi. Jos hevosta ruokkii esimerkiksi vain kolme-neljä kertaa päivässä, ja heinä ei riitä tasaisesti koko vuorokauden läpi syötäväksi, ongelmia seuraa varsin todennäköisesti.
Lähteet:
Connysson, M. 2018. Physiological responses in trained Standardbred horses to forage diets, transport and housing. Swedish University of Agricultural Sciences Uppsala. https://pub.epsilon.slu.se/15291/7/connysson_m_180201.pdf
Frape, D. 2010. Equine Nutrition and Feeding (4. painos). Wiley-Blackwell. 498s.
Harris, P.A., Ellis, A.D., Fradinho, M.J., Jansson, A., Julliand, V., Luthersson, N., Santos, A.S., Vervuert, I. 2017. Review: Feeding conserved forage to horses: recent advances and recommendations, Animal, Volume 11, Issue 6. https://doi.org/10.1017/S1751731116002469.
Jokisalo, J., 2019. Jonna Jokisalon luento Hevoset 2019 messuilla hevosen mahahaavasta ja sen hoidosta. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=7C-IUCLmViA
McGreevy, P. D., Cripps, P. J., French, N. P., Green, L. E., & Nicol, C. J. (1995). Management factors associated with stereotypic and redirected behaviour in the Thoroughbred horse. Equine veterinary journal, 27(2), 86-91.
Krueger, K., Esch, L., Farmer, K., & Marr, I. (2021). Basic Needs in Horses?-A Literature Review. Animals: an open access journal from MDPI, 11(6), 1798. https://doi.org/10.3390/ani11061798
Ruet, A., Arnould, C., Levray, J., Lemarchand, J., Mach, N., Moisan, M. P., … & Lansade, L. 2020. Effects of a temporary period on pasture on the welfare state of horses housed in individual boxes. Applied Animal Behaviour Science, 228, 105027.
Young, A. 2019. The Regents of the University of California. https://ceh.vetmed.ucdavis.edu/health-topics/equine-gastric-ulcer-syndrome
2. Hevosen tulee päästä liikkumaan omaehtoisesti tarhassa
Jos hevonen saisi päättää, se viettäisi pääosan ajasta ulkona – ainakin silloin, jos hevosen tarha on tarpeeksi suuri, ja hevosella on tarhassa riittävästi resursseja. Ihmisen kanssa tapahtuva liikunta ei pysty korvaamaan kokonaan hevosen liikkumisen tarvetta, sillä hevosen pitäisi päästä tutkimaan ympäristöä ja liikkumaan omaan tahtiin.
Luonnossa hevonen liikuskelee rauhallisesti keskimäärin 7–17 kilometriä vuorokaudessa. Kesyn hevosen käyttäytyminen ei eroa tältä osin villin hevosen käytöksestä.
Hevosten tiedetään myös olevan valmiita näkemään vaivaa ulkoilutarhaan pääsyn eteen yksilökarsinassa oloon verrattuna. Tämä viittaa siihen, että hevosella on korkea motivaatio omaehtoiseen liikkumiseen. Omaehtoinen liikkuminen on siis hevoselle olennainen lajityypillinen käyttäytymistarve.
Pidempi päivittäinen ulkoiluaika kooltaan riittävässä ja virikkeellisessä ympäristössä kannustaa hevosta omaehtoiseen liikkumiseen. Omaehtoinen liikkuminen auttaa myös ylläpitämään hevosen tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja siten ennaltaehkäisee jalkavammojen syntyä.
Liian lyhyt tarhausaika taas vaikuttaa myös muun muassa hevosen käyttäytymiseen: Yli 20 tunnin päivittäisen yksilökarsinassa olon tiedetään olevan yhteydessä muun muassa stereotyyppisen tai muutoin epänormaalin toistavan käyttäytymisen yleisyyteen.
Ulkotarhassa oleilu on hevoselle tärkeää myös siksi, että tallin heikkolaatuinen sisäilma altistaa hevosen hengitystiesairauksille ja voi myös pahentaa olemassa olevan hengitystiesairauden oireita. Hengitystieongelmista kärsivät hevoset hyötyvät pidemmästä ulkoiluajasta ympäri vuoden, sillä niiden oireet voivat pahentua sisällä tallissa ollessa.
Lähteitä:
Eklund, A. 2008. Influence of daily free time spent outside in a paddock and stable management on behavioural disturbances and health in the horse. SLU, Dept. of Animal Environment and Health, Skara. Skara: SLU, Dept. of Animal Environment and Health. https://stud.epsilon.slu.se/10799/
Ivester, K.M.; Couëtil, L.L. & Zimmerman, N.J. 2014. Investigating the Link between Particulate Exposure and Airway Inflammation in the Horse. J Vet Intern Med 2014;28:1653–1665. DOI: https://doi.org/10.1111/jvim.12458
Graham-Thiers, P.M. & Bowen, L.K. 2013. Improved Ability to Maintain Fitness in Horses During Large Pasture Turnout. Journal of Equine Veterinary Science, Volume 33, Issue 8, August 2013, Pages 581-585. DOI: https://doi.org/10.1016/j.jevs.2012.09.001
Flauger B., Krueger K. 2013. Aggression level and enclosure size in horses (Equus caballus) Pferdeheilkunde. ;29:495–504. doi: 10.21836/PEM20130404.
Lee, J., Floyd, T., Erb, H & Houpt, K. 2011. Preference and demand for exercise in stabled horses. Applied Animal Behaviour Science. Volume 130, Issues 3–4, March 2011, Pages 91-100. DOI: https://doi.org/10.1016/j.applanim.2011.01.001
Hampson, B. A., Morton, J. M., Mills, P. C., Trotter, M. G., Lamb, D. W., & Pollitt, C. C. 2010. Monitoring distances travelled by horses using GPS tracking collars. Australian Veterinary Journal, 88(5), 176-181.
Hothersall, B., & Casey, R. (2012). Undesired behaviour in horses: A review of their development, prevention, management and association with welfare. Equine Veterinary Education, 24(9), 479-485.
Krueger, K., Esch, L., Farmer, K., & Marr, I. 2021. Basic Needs in Horses?-A Literature Review. Animals : an open access journal from MDPI, 11(6), 1798. https://doi.org/10.3390/ani11061798
McGreevy, P. D., Cripps, P. J., French, N. P., Green, L. E., & Nicol, C. J. 1995. Management factors associated with stereotypic and redirected behaviour in the Thoroughbred horse. Equine veterinary journal, 27(2), 86-91.
Ruet, A., Arnould, C., Levray, J., Lemarchand, J., Mach, N., Moisan, M. P., … & Lansade, L. 2020. Effects of a temporary period on pasture on the welfare state of horses housed in individual boxes. Applied Animal Behaviour Science, 228, 105027.
Ruet, A., Lemarchand, J., Parias, C., Mach, N., Moisan, M. P., Foury, A., … & Lansade, L. 2019. Housing horses in individual boxes is a challenge with regard to welfare. Animals, 9(9), 621.
A.C. Reilly & J.A. Bryk-Lucy 2021. 143 Incidence of soft tissue injury and hours of daily paddock turnout in non-elite performance horses. Journal of Equine Veterinary Science, Volume 100, May 2021. DOI: https://doi.org/10.1016/j.jevs.2021.103606
Brösarpsprojektet: https://hasteniskane.se/elementor-1956/
3. Hevosella tulee olla jatkuvasti tarjolla juomavettä
Jos vettä ei ole riittävästi tarjolla, etenkin samaan aikaan kun hevonen syö, ruoansulatusongelmien, kuten ähkyn ja mahahaavan, riski kasvaa. Kuivan heinän syöminen lisää janontunnetta, joten jos vettä ei ole tarjolla, hevosella on luultavasti jossain vaiheessa päivää epämukava olo.
Hevosilla on suolistossaan eräänlainen vesireservi, josta hevonen pystyy vapauttamaan vettä kehoon sellaisissa tilanteissa, joissa vettä ei ole tarjolla. Vesireservin käyttäminen usein tai laajemmassa mittakaavassa on kuitenkin kuluttavaa hevosen keholle, ja normaalisti hevonen tukeutuukin siihen laajemmin vain hätätilanteessa, ennen kliinistä kuivumista.
Hevosen omistaja saattaa ajatella, ettei hevosella ole ollut jano, kun se päästää hevosen talliin, eikä hevonen mene heti juomaan. Todellisuudessa hevonen on kuitenkin saattanut hyödyntää vesireserviään, mikä tarkoittaa, että hevonen on kokenut janoa. Janon tunnetta ei voi torjua muuten kuin tarjoamalla hevoselle jatkuvasti vettä.
Lähteet:
Johnson, J. 2021. University of Minnesota
https://extension.umn.edu/horse-nutrition/encouraging-your-horse-drink
Gonçalves, S., Julliand, V. & Leblond, A.
Risk factors associated with colic in horses. 2002.
https://www.vetres.org/articles/vetres/abs/2002/06/01/01.html
Freeman, D.E., 2021. Effect Effect of Feed Intake on Water Consumption in Horses: Relevance to Maintenance Fluid Therapy. Frontiers in Veterinary Science, 8.
4. Hevosta ei saa eristää ilman erittäin painavaa syytä
Hevonen on laumaeläin. Siksi fyysisen kosketuksen mahdollistaminen vuoden ympäri on hevosille tärkeää.
Hevosten tarhaaminen yksin on usein helppoa, sillä yksin pienessä tilassa ulkoileva hevonen ei pääse kontaktiin muiden hevosten kanssa, ja loukkaantumisriski tarhassa on pieni. Moni ajatteleekin yhä, että hevosille riittää, että ne näkevät toisensa. Tutkimustiedon mukaan hevoselle on kuitenkin hyvin stressaavaa, jos se näkee muita hevosia, mutta ei pääse kosketuksiin niiden kanssa.
Muista hevosista eristetty hevonen voi vaikuttaa ulospäin rauhalliselta. Käytännössä hevonen voi kuitenkin olla sulkeutunut ja apaattinen. Tällainen hevonen saattaa tulla mielellään tarhassa ihmisen luokse, ja ihminen on sille mielenkiintoisin asia maailmassa. Sosiaalisuus on hevosille joustamaton tarve, ja sosiaalisten tarpeiden täyttäminen on niille välttämätöntä.
Jos hevoselle ei pystytä tarjoamaan mahdollisuutta koskettaa lajitoveriaan tarhassa, kosketusmahdollisuus pitäisi pystyä takaamaan muilla keinoin. Esimerkiksi karsinoiden väliseiniä avaamalla voidaan taata mahdollisuus turpakosketusmahdollisuuteen turvallisesti.
Sosiaalisuus ja kaikenlainen koskettelu kuuluu oleellisesti myös varsojen kehitykseen. Leikin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutuksia on vaikeaa kompensoida myöhemmin, jos hevonen ei ole päässyt varsana liikkumaan ja elämään muiden varsojen kanssa – vaikka hevoselle järjestettäisiin myöhemmin tähän mahdollisuus. Tällaisen hevosen sopeuttaminen lajityypillisiin oloihin saattaa olla myöhemmin vaikeaa.
Hevosilla, joita on pidetty paljon yksin eristettyinä muista hevosista, esiintyy paljon resursseihin liittyvää aggressiivisuutta, eivätkä niiden sosiaaliset taidot ole usein kovinkaan hyvät.
Lähteitä:
Dai, F., Dalla Costa, E., Minero, M., & Briant, C. 2023. Does housing system affect horse welfare? The AWIN welfare assessment protocol applied to horses kept in an outdoor group-housing system: The ‘parcours’. Animal Welfare, 32, e22.
Hothersall, B., & Casey, R. 2012. Undesired behaviour in horses: A review of their development, prevention, management and association with welfare. Equine Veterinary Education, 24(9), 479-485.
Krueger, K., Esch, L., Farmer, K., & Marr, I. 2021. Basic Needs in Horses?-A Literature Review. Animals : an open access journal from MDPI, 11(6), 1798. https://doi.org/10.3390/ani11061798
McGreevy, P. D., Cripps, P. J., French, N. P., Green, L. E., & Nicol, C. J. 1995. Management factors associated with stereotypic and redirected behaviour in the Thoroughbred horse. Equine veterinary journal, 27(2), 86-91.
Ruet, A., Biau, S., Arnould, C., Galloux, P., Destrez, A., Pycik, E., … & Lansade, L. 2020. Horses could perceive riding differently depending on the way they express poor welfare in the stable. Journal of Equine Veterinary Science, 94, 103206.
Søndergaard, E., Jensen, M. B., & Nicol, C. J. 2011. Motivation for social contact in horses measured by operant conditioning. Applied Animal Behaviour Science, 132(3-4), 131-137.
van Dierendonck, M. C. 2006. The importance of social relationships in horses. Utrecht University.
Zollinger A, Wyss C, Bardou D, Bachmann I. 2023. Social Box: A New Housing System Increases Social Interactions among Stallions. Animals. ; 13(8):1408. https://doi.org/10.3390/ani13081408
5. Varsaa ei tule vieroittaa liian varhain
Liian aikainen vieroitusikä tai äkillinen vieroittaminen aiheuttaa varsan hyvinvoinnille erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, joilla voi olla hevoselle pitkäkestoisia vaikutuksia.
Hevosen suoliston loppupää (ns. hindgut) kehittyy 1–6 kuukauden ikäisellä varsalla muun suoliston kustannuksella. Paksusuoli alkaa kasvaa muuta ruoansulatuskanavaa nopeammin sopeutuakseen kuituravintoon. 5–8 kuukauden ikäisellä varsalla ruoan sulavuus paranee pikkuhiljaa – eli suolisto alkaa olla valmis elämään kuitupitoisella ruoalla ilman maitoa.
Hevosalalla moni on tottunut vieroittamaan varsan emästään noin puolen vuoden iässä, osa jopa tätäkin aiemmin. Varsa kannattaisi vieroittaa kuitenkin emästään asteittain ja aikaisintaan 8 kuukauden iässä. Luontaisesti varsa vieroittautuu tätäkin myöhemmin. Tällöin varsa lopettaa imemisen, mutta jää edelleen emon seuraan.
Varovaisuusperiaatteen mukaan varsan vieroitus kannattaisi tehdä vasta aikaisintaan 8 kuukauden iässä eikä koskaan alle 6 kuukauden iässä. Tällöin ruoansulatuskanava on varmasti valmis kuitupitoiseen ravintoon, varsan fysiologiset tarpeet täyttyvät, ja se pystyy toteuttamaan sosiaalisiin suhteisiin liittyviä käyttäytymistarpeitaan.
Lähteitä:
Frape, D. 2010. Equine Nutrition and Feeding (4. painos). Wiley-Blackwell. 498s.
Lesté-Lasserre, C. 2020. Researchers Question Artificial Weaning. Equitation Science, Horse Welfare, Reproduction & Breeding. https://horsesandpeople.com.au/researchers-question-artificialweaning/
Saastamoinen, M. 2023. Feeding Management of Foals and Growing Horses. Springer. 127s
Waran, N.K., Clarke, N. Farnworth, M. 2008. The effects of weaning on the domestic horse (Equus caballus), Applied Animal Behaviour Science, Volume 110, Issues 1–2, Pages 42-57, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2007.03.024.
6. Imppauspannan käyttö tulee kieltää
Kun luontaiset käyttäytymistarpeet estyvät, hevonen voi alkaa yrittää korvata estynyttä luontaista käyttäytymistä stereotyyppisellä käyttäytymisellä, kuten imppauksella.
Imppaaminen on hevoselle palkitsevaa käytöstä: impatessa hevosen elimistöön erittyy mielihyvähormoneja, ja hevosen stressitaso laskee. Jotta imppaamista ei tapahdu, on tärkeää tuntea hevosen lajityypilliset käyttäytymistarpeet ja pyrkiä järjestämään hevosen elämä niin, että se pystyy niitä toteuttamaan.
Tutkimusten mukaan imppauspannan käyttö aiheuttaa stressiä sekä imppaaville hevosille että myös niille hevosille, jotka eivät imppaa.
Kaikkein altteimpia imppaamisen käynnistymiselle ovat varsat ja nuoret hevoset.
Lähteitä:
Hemmann, K., Ahonen, S., Raekallio, M., Vainio, O., Lohi H. Exploration of known stereotypic behaviour-related candidate genes in equine crib-biting. Animal. 2014 Jan 6:1-7. [Epub ahead of print] doi:10.1017/S1751731113002346
Hermann, K. 2014. Crib-biting in Horses : A Physiological and Genetic Study of Candidate Causative Factors. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/items/497360d4-4b1d-4a86-b1fc-a737dfcb8966
7. Turpahihnan vetäminen liian kireälle tulee kieltää
Hevosen suitsien turpahihna jää usein aivan liian kireälle. Tutkimusten mukaan nenäpiin ja turpahihnan väliin olisi hyvä jäädä vähintään 1,5 cm – tätä kireämmälle vedetty turpahihna korreloi suun haavaumien kanssa.
Liian kireälle vedetty turpahihna aiheuttaa hevosille vakavia hyvinvointihaittoja: käytännössä kireä turpahihna painaa poskia hampaita kohden ja voi siten altistaa hevosen suuvaurioille. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että liian kireä turpahihna aiheuttaa hevoselle stressiä.
Esimerkiksi Tanskan ratsastajainliitto on antanut kuvalliset ohjeet turpahihnan kireyden mittaamiseksi kilpailuissa jo vuonna 2017. Liitto aloitti tarkastamaan turpahihnojen kireyden ennen kilpailusuoritusta vuonna 2018. Hollannissa vastaava sääntö astui voimaan vuonna 2019.
Turpahihnan kireyttä mitatessa on syytä muistaa, että kireys mitataan nenäpiin päältä: ei siis pehmytkudoksen vierestä, kuten ratsastuskouluissa on usein opetettu.
Lähteitä:
The 9th International Conference on Canine and Equine Locomotion, Utrecht, The Netherlands, 2023 Wageningen Academic Publishers https://doi.org/10.3920/cep2023.s1open_in_newPublisherWageningen Academic Publishers
https://www.wageningenacademic.com/doi/epdf/10.3920/cep2023.s1
Doherty, O., Casey, V., McGreevy, P., Arkins, S. 2017. Noseband Use in Equestrian Sports – An International Study. University of Minnesota. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0169060
Fenner, K., Yoon, S., White, P., Starling M, McGreevy, P. 2016. The Effect of Noseband Tightening on Horses’ Behavior, Eye Temperature, and Cardiac Responses. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0154179
Doherty, O., Casey, V., McGreevy, P., Arkins, S. 2017, Noseband use in equestrian sports – an international study, PLoSONE 12(1):e0169060. Doi:10.1371/journal.pone.0169060.