Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite
4.10.2021
Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite saavutti lähes 57 000 kannatusilmoitusta, ja se on toimitettu eduskuntaan 25.8.2021. Kissakriisi-kansalaisaloitetta käsitellään eduskunnassa todennäköisesti eläinten hyvinvointilain uudistuksen yhteydessä keväällä 2022.
Mitä kansalaisaloite tavoittelee?
1. Kissojen hallitsematon lisäännyttäminen tulee säätää lainvastaiseksi.
Kissan omistajan velvollisuus on huolehtia, että kissa ei pääse hallitsemattomasti lisääntymään. Kissan omistajan tulee estää tämä kastroimalla tai steriloimalla vapaana ulkoilevat kissat.
2. Kaikki kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä.
Kissan omistajan velvollisuus on huolehtia, että kissa tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tunnistetiedot merkitään valtakunnalliseen rekisteriin. Omistajan tulee myös huolehtia, että rekisterin tunnistetiedot pysyvät ajantasaisina.
Mikä kissojen eläinsuojelullinen tilanne on?
Kissa on Suomen kaltoinkohdelluin lemmikkieläin. Joka vuosi Suomessa hylätään ainakin yli 20 000 kissaa. Hylättyjen kissojen todellista lukumäärää on vaikea arvioida, sillä luonnossa elävien villiintyneiden kissojen määrää on mahdoton arvioida. Osa hylätyistä kissoista kuolee luontoon, nälkään tai pakkasten myötä kylmyyteen. Osa kissoista tapetaan metsästyslain nojalla tai löytöeläintaloissa villiintyneisyyden tai tilanpuutteen takia.
Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja SEY Suomen eläinsuojelun eläinlääkäreille suuntaamassa kyselyssä (2019) kissojen hyvinvoinnin ongelmakohdista vastaajat pitivät vakavimpina kissoja koskevina eläinsuojeluongelmina vapaasti lisääntyviä kissoja, kissapopulaatioita sekä hylättyjä kissoja.
Mistä 20 000 hylättyä kissaa tulevat?
Löytöeläintaloihin päätyy vuosittain lähes 10 000 kissaa. Niistä vain reilu 20 % haetaan takaisin alkuperäiseen kotiinsa. Lopuille löytöeläintaloihin päätyneille kissoille pyritään etsimään uusi koti, mutta osa joudutaan lopettamaan villiintyneisyyden, sairauksien tai tilanpuutteen takia.
Huonoimmassa asemassa ovat kissapopulaatioiden kissat, joita arvioidaan syntyvän Suomessa vähintään 10 000 vuodessa. Hallitsemattomasti lisääntyvissä populaatioissa hyvinvointiongelmia aiheuttavat eläinten sisäsiittoisuus, eläimistä toisiin leviävät taudit ja loiset sekä eläinten tottumattomuus ihmisiin. Populaatiokissat elävät tyypillisesti suurissa laumoissa ilman kunnollista huolenpitoa. Ne kärsivät nälästä ja kylmästä. Jatkuvasti lisääntyvät emot rasittuvat helposti liikaa ja jälkeläisiä syntyy ympäristöön, jossa synnyttäneiden emojen ja jälkeläisten hoitoon ei ole kunnollisia edellytyksiä.
Kissapopulaatio saa yleensä alkunsa leikkaamattomista lemmikkikissoista. Kissapopulaatioita löytyy niin maaseudun pihapiireistä kuin kerrostaloasunnoistakin. Suomessa on satoja kissapopulaatioita, ja yhdessä populaatiossa voi olla jopa yli sata kissaa. Kissapopulaatiot syntyvät ja kasvavat ihmisen toimien seurauksena.
Miten kissakriisi voidaan ratkaista?
Eläinlääkäreille suunnatusta kyselystä ilmenee, että vastaajat pitävät kissapopulaatioiden ennaltaehkäisyssä olennaisimpana keinona vapaasti ulkoilevien kissojen sterilisaation tai kastraation säätämistä pakolliseksi. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen laissa pakolliseksi oli suosituin lainsäädännön kehittämistä koskeva ehdotus.
Eläinsuojelujärjestöillä on asiasta sama näkemys. Esimerkiksi SEY Suomen eläinsuojelu, Helsingin eläinsuojeluyhdistys ja Rekku Rescue keräsivät vuonna 2020 lähes 60 000 nimeä vetoomukseensa, jossa kissakriisin ratkaisuiksi esitettiin pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä sekä vapaana ulkoilevien kissojen leikkauttamista.
Leikkauttamattomat kissat ovat yksi kissakriisin juurisyistä. Eläimen omistajalle tai pitäjälle tulee säätää velvollisuus estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Kissojen hallitsematon lisääntyminen johtaa kissapopulaatioiden syntymiseen.
Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on mainittu hallitusohjelmassa. Asetus koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo hyväksytty eduskunnassa, ja asetus tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Koirista suurin osa on jo vapaaehtoisesti tunnistusmerkitty. Kissojen kohdalla konkreettisiin toimiin ei ole ryhdytty, vaikka eläinsuojelullisesti kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisi vielä tärkeämpää kuin koirien kohdalla.
Kolmannen sektorin rooli
Kissan alhainen arvostus on yksi keskeisimmistä kissakriisin syistä. Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät monin toimin nostamaan kissan arvostusta ja välittämään ajantasaista tietoa kissoista ja niiden tarpeista.
Eläinsuojeluyhdistykset ja niiden vapaaehtoistoimijat hoitavat käytännössä suurimman osan kissojen auttamistyöstä ottamalla hoitoon, leikkauttamalla ja tunnistusmerkitsemällä tuhansia kissoja joka vuosi. Yhden kissan hoitoon kuluu keskimäärin 500 euroa yhdistyksen varoja. Sadan kissan populaation kiinniottoon ja hoitamiseen kuluu useita satoja vapaaehtoisten työtunteja ja kymmeniä tuhansia euroja.
Kissojen omistajat tai kunnat osallistuvat kissapopulaatioista aiheutuviin kustannuksiin vähäisissä määrin. Nykyinen tilanne kuormittaa erityisesti eläinsuojeluyhdistyksiä, joiden toiminta on pääosin vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoitusvarojen varassa. Eläinsuojeluyhdistykset toimivat käytännössä yksinomaan lahjoitusvaroin. Suuri osa yhdistyksistä kokeekin nykyisen kissatilanteen kestämättömäksi.
Lainsäädännön päivittäminen vastaamaan kissojen hyvinvoinnin tarpeita täydentäisi osaltaan keinovalikoimaa kissakriisin ratkaisemiseksi. Viranomaisten apu ja kuntien tarjoamat resurssit ovat välttämättömiä, jotta merkittävin lemmikkieläimiin kohdistuva eläinsuojeluongelma voidaan ratkaista.
Kuvamateriaalia kissakriisistä: https://suomenkissakriisi.kuvat.fi/kuvat/
SEYn Kissakriisi-dokumentti:
Aloitetta tukevat seuraavat suomalaiset eläinsuojeluyhdistykset:
Alajärven Tassutiimi ry
Alavuden seudun eläintiimi ry
Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry
Eläinsuojeluyhdistys Elämänlanka ry
Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki ry
Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys EKEY
Eteläkärjen Eläinsuojeluyhdistys ry
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY
Hätäkissala
Jokioisten Eläinsuojeluyhdistys ry
Kallan eläinsuojelu ry
Kankaanpään Eläinsuojeluyhdistys ry
Kaskivaaran kodittomat eläimet ry
Kehräämö ry
Kiikoisten löytöeläinpalvelu
Kissakoti Kattila
Kissakummit ry
Kissankulma ry
Kissojen Katastrofiyhdistys ry
Kissojen suojelu – Kisu ry
Kotkan seudun eläinsuojeluyhdistys ry
Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys
Lohjan eläinsuojeluyhdistys ry
Löytöeläinkoti Tassutarha
MirriRescue ry
Pohjois-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys ry
Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys ry
Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry
Rekku Rescue ry
SEY Suomen eläinsuojelu jäsenyhdistyksineen:
(Eläinsuojeluyhdistysten Kummit
Eläinten Auttajat, Riihimäki
Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistys
Hausjärven eläinsuojeluyhdistys
Hämeenlinnan Seudun eläinsuojeluyhdistys ry
Jakobstadsnejdens djurvänner — Pietarsaarenseudun eläin-
ystävät
Joensuun eläinsuojeluyhdistys
Kaakkois-Suomen eläinsuojelu yhdistys
Kainuun eläinsuojeluyhdistys
Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys
Kokkolanseudun eläinsuojeluyhdistys
Lahden seudun eläinsuojeluyhdistys
Loviisan kissatalo ry Lovisa katthus rf
Luoteis-Lapin eläinsuojeluyhdistys
Läntisen Uudenmaan eläinsuojeluyhdistys
Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistys
Oulaisten seudun eläinsuojeluyhdistys
Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys
Perniön seudun eläinsuojeluyhdistys
Pieksämäen seudun eläinsuojeluyhdistys
Pielisen eläinsuojeluyhdistys
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys
Rauman seudun eläinsuojeluyhdistys
Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys
Salon seudun eläinsuojeluyhdistys
Satakunnan eläinsuojeluyhdistys
Savon eläinsuojelu
Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistys
SEY Hyvinkää
SEY Loimaa
SEY Raahe
SEY Savonlinna
SEY Valkeakosken seudun eläinsuojeluyhdistys
SEY Ylivieskan seutu
Turun eläinsuojeluyhdistys
Urjalan eläinsuojeluyhdistys
Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys
Varkauden seudun eläinsuojeluyhdistys)
Someron eläinapuyhdistys ry
Suomen Eläinten pelastusrinki ry
Suomen löytöeläinten kummit ry
Vakka-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry
Vierashuoneen löytöeläimet