Kohti positiivista eläinsuhdetta

Eläimet herättävät meissä monenlaisia tunteita. Minkälaisia nämä tunteet ovat, riippuu muun muassa omista kokemuksistamme, ympäröivästä kulttuuristamme, saamastamme tiedosta tai epätiedosta sekä kyseessä olevasta eläinlajista ja yksilöstä. Tunteemme ja asenteemme vaikuttavat paljon siihen, miten kohtelemme eläimiä käytännössä. Siksi on tärkeää tunnistaa, mistä tunteemme ovat peräisin ja miten ne vaikuttavat suhtautumiseemme eri eläimiin. 

Esimerkiksi lemmikkikoiran ja supikoiran kärsimys on lähtökohtaisesti samanarvoista ja näiden eläinyksilöiden hyvinvointi yhtä tärkeää. Molemmat ovat itseisarvoisia olentoja, joilla on omat kokemuksensa ja tunteensa, ja jokainen on oma yksilönsä. Lemmikkikoira on kuitenkin meille kulttuurissamme läheinen ja positiivinen asia, kun taas supikoiraa pidetään haitallisena vieraslajina. Käytännössä tämä näkyy mitä erilaisimpina keinoina pyytää supikoiria. Osa näistä pyyntitavoista aiheuttaa eläimille turhaa kärsimystä. 

Vanhemmat siirtävät omat asenteensa ja toimintamallinsa helposti lapsilleen. Osaa eläinlajeista pelätään, vaikka ne eivät aiheuta ihmisille todellisuudessa vaaraa tai vaara on pieni. Taustalla voivat olla monen sukupolven ajan siirtyvät käsitykset, kokemukset ja tunteet. Pelko haittaa elämää, ja aikuisina meidän olisi tärkeää kiinnittää huomiota jo lastenkin hyvinvoinnin kannalta siihen, minkälaisia eläinasenteita ja pelkoja siirrämme eteenpäin. 

Eläinten tarkkailu on opettavaista ja siitä on helppoa saada myös paljon iloa. Lasten kiinnostusta eläimiin on tärkeää suunnata oikein. Eläimiä tarkkaillaan, ei häiritä. Kielteisiä tunteita herättäviä eläimiä kohdellaan yhtä kunnioittavasti kuin ihastusta herättäviä eläimiä. Pelottaviakin eläimiä voi katsella etäämpää. Ne elävät omaa elämäänsä ja haluavat olla jokainen omassa rauhassaan.  

Eläinten viikon tarkoituksena on tänä vuonna herätellä ajatuksia siitä, miksi jotkut eläinlajit herättävät meissä erilaisia kielteisiä tunteita ja miten näiden tunteiden kanssa kannattaa toimia. Lapsille suunnattu materiaali auttaa siinä, miten opastaa lapsi positiiviseen eläinsuhteeseen, joka rikastuttaa myös hänen elämäänsä.

Kati White
Kirjoittaja on SEYn toiminnanjohtaja ja eläinlääkäri.