Taustatietoa Kyvykäs eväkäs -vetoomuksesta

Samalla kun eläinten hyvinvointi on yleisesti noussut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi aiheeksi, kalojen hyvinvointi on pitkälti ohitettu. Kaloja hyödynnetään monin eri tavoin sekä kaupallisesti että vapaa-ajan harrastusmuotona. Myös Suomen hallitusohjelma pyrkii lisäämään kalojen hyödyntämistä, mutta samalla se ohittaa kalojen hyvinvoinnin tyystin.

Tiede tuottaa jatkuvasti lisää tietoa kalojen kyvyistä ja kokemusmaailmasta. Kalojen kyvystä kokea kipua alkaa olla jo enemmän tieteellisiä todisteita kuin esimerkiksi lintujen kohdalla. Kalan kykenemättömyyttä kipuun tai kärsimykseen ei voida enää millään muotoa pitää perusteluna kalojen epäeettiselle kohtelulle.

Kalojen hyvinvoinnin kehittäminen on tavoitteena myös EU:ssa, sillä esimerkiksi viljeltyjen kalojen kasvuympäristön rikastaminen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen kasvatuksen, kuljetuksen ja lopettamisen aikana on kirjattu komission MANP (Multiannual National Strategic Plans) tavoitteisiin.

Uutta kansallista toimintaohjelmaa ja vesiviljelystrategiaa laaditaan Suomessa parhaillaan, ja kalojen hyvinvointinäkökulman tulisi näkyä siinä selkeästi yhtenä keskeisenä tavoitteena.

Lopetusasetuksessa eli Euroopan Unionin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä todetaan: ”Eläimiä tulee varjella vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä lopetuksen ja siihen liittyvien toimien aikana.” Edelleen Suomessa viljelykaloilla laajasti käytettävän hiilidioksiditainnutuksen kohdalla tämä ei toteudu. Minuutteja kestävä tainnutus on tuskallinen ja aiheuttaa kaloissa voimakkaita pakoreaktioita sekä stressiä. Esimerkiksi OIE on jo vuosia sitten todennut hiilidioksidin käytön tainnutuksessa erittäin haitalliseksi kalojen terveyden kannalta ja suosittelee mekaanisen iskutainnutuksen tai sähkötainnutuksen käyttöä sen sijaan. Johtaviin vesiviljelymaihin lukeutuvassa Norjassa hiilidioksidin käyttö tainnutuksessa kiellettiin jo vuonna 2007.

On myös hyvin valitettavaa, että kalojen hyvinvointia edistäviä innovaatioita ja niiden tukemista ei edellytetä. Esimerkiksi kalanpoikasten virikekasvatuksen on todettu edesauttavan niiden terveyttä ja muun muassa niiden ravinnon hyödyntämisen taso on ollut korkeampi perinteisesti kasvatettuihin kalanpoikasiin nähden.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen edellisessä toimintaohjelmassa oli huomioitu ympäristön suojelu ja veden laadun turvaaminen sekä sivusaaliin minimoiminen, mitkä kaikki palvelevat osaltaan luonnonkalojen hyvinvointia. Niin ikään kalakantojen tilan seurantaa ja vaalimista oli käsitelty kattavasti. Pidämme kuitenkin ongelmallisena, että volyymikalastuksessa aluksilla tapahtuvan kalojen tainnutuksen käyttöönottoon ei kehoteta tai edes suositella. Eläinsuojelulaissa 33 § (9.8.2013/584) todetaan: ”Eläimelle ei saa suorittaa muita teurastukseen liittyviä toimenpiteitä ennen kuin se on kuollut.” Tämän toteutumisesta ei nykymuodossaan ole volyymikalastuksessa mitään takeita. Esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa on jo otettu käyttöön aluksia (esim. Gunnar K ja UK 205 Spes Nova), joilla sovelletaan kalojen koneellista sähkötainnutusta. Vastaanotto on ollut kalastajien puolesta myönteistä, sillä tekniikka helpottaa myös heidän työskentelyään ja parantaa yleistä turvallisuutta. Tämä kehityssuunta tulee yleistymään Euroopassa ja Suomen olisi syytä seurata sitä.

Vapaa-ajan kalastus

Vapaa-ajan kalastuksessa ongelmakohtina ovat olleet esimerkiksi pyydystä ja päästä -kalastus sekä kalojen jättäminen tainnuttamatta ja lopettamatta. Kalojen tainnuttamatta ja lopettamatta jättäminen pyynnin yhteydessä voi johtaa minuuttien, jopa tuntien kärsimykseen. Pyydystä ja päästä -kalastus, silloin kun kyseessä ei ole esimerkiksi alamittaisten kalojen palautus vesistöön, on eläimen hyvinvointia merkittävästi haittaava ihmisten huvittelun muoto. Pyydystä ja päästä -kalastuksella tarkoitetaan tässä kalastamista ilman aikomusta käyttää pyydettyjä kaloja esimerkiksi ravinnoksi. Vapaa-ajan kalastuksessa käytettäviä pyyntimenetelmiä tulisi muutoinkin tarkastella nykyistä paremmin eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Elävien täkykalojen käyttö on tarpeettoman kivun ja kärsimyksen tuottamista kaloille. Pidämme sitä jo nykyisen eläinsuojelulain perusteella laittomana kalastusmuotona, jota kuitenkin edelleen harjoitetaan. Täten ajamme yksiselitteisesti elävien syöttikalojen käytön kieltämistä. Esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Irlannissa se on jo tänä päivänä kiellettyä.

Jaa sivu