Populaatiokissa Paulin matka kotikissaksi oli pitkä ja raskas

Kissapopulaatiossa eläneen Pauli-kissan terveys ei ollut yhtä hyvällä tolalla kuin muiden saman populaation kissojen. Pauli tarvitsi poikkeuksellisen paljon monipuolista hoitoa, mutta löysi lopulta uuden kodin, jossa sitä odotti myös kissakaveri.

Hurmaavan muhkea ja hellyttävä Pauli-kissa saapui jäsenyhdistyksemme Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon loppuvuodesta 2022. Arviolta viisivuotias Pauli loukutettiin noin 20 kissan populaatiosta. Muut saman populaation kissat olivat pääasiassa hyvävointisia. Kaikilla kissoilla oli kuitenkin korvapunkkeja, jotka aiheuttivat osalle haastavia korvavaivoja.

Pauli oli yksi kissoista, jotka joutuivat kamppailemaan pitkään terveytensä puolesta. Se kärsi alusta alkaen ummetuksesta, jota hoidettiin niin lääkityksellä kuin nesteytykselläkin. Pauli joutui lopulta käymään myös suolihuuhtelussa. Sittemmin se on siirtynyt kuitupitoiseen erikoisruokavalioon, mikä on helpottanut vatsan toimintaa.

Hammasvammasta lempinimi

Paulilla oli muitakin terveysongelmia. Röntgenkuvissa paljastui pieni tiivistymä keuhkoissa. Tiivistymä todettiin mitä todennäköisimmin kissan herpesviruksen aiheuttamaksi hyvälaatuiseksi muutokseksi, eikä se ollut missään vaiheessa vaivannut Paulia.

Ummetuksen ja keuhkojen tiivistymän lisäksi myös katkennut yläkulmahammas kiusasi Paulia, ja hampaanpoiston jälkeen sitä hoidettiin kipulääkkein ja antibiootein. Oikealta puuttuvan kulmahampaan vuoksi Pauli näyttää hetkittäin siltä, että sillä olisi nuuska huulessa. Tämän vuoksi Pauli sai lempinimen ”Denssi-Pale”.

Korvavaiva uusiutui

Paulin korvan tilanne oli kuitenkin suurin murheen ja huolen aihe. Sen oikea korva oireili inhottavalla kutinalla: Pauli ravisteli päätään etenkin rapsuttelun yhteydessä, ja se oli raapinut korvan viereen paljaan kohdan. Kutinaan kokeiltiin alkuun kortisoniliuosta, joka ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta. Paulille varattiin aika korvatähystykseen, jonka yhteydessä sen korvakäytävästä löydettiin polyyppeja. Polyypit poistettiin, mutta ne kasvoivat noin kuukaudessa takaisin.

Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen kesken keskusteltiin linjauksista Paulin hoidon suhteen. Sen kohdalla päädyttiin yhteistuumin korvakäytävän poistoon. Linjauksena kuitenkin oli, että mikäli polyyppeja löytyisi välikorvasta, Pauli laskettaisiin ikiuneen.

Useita lääkkeitä kipuun

Leikkauspäivä koitti, ja toimenpide sujui odotetusti. Pään alueen leikkaukset ovat kuitenkin tunnetusti kipeitä, joten Paulin toipuminen oli raskasta. Sijaiskodissa sitä hoidettiin tehohoitopotilaana: lääkittiin kipulaastarilla, suun kautta otettavilla kipulääkkeillä ja antibiooteilla. Lisäksi haava-aluetta hoidettiin hunajasalvalla, ja leikkauksen jälkeisen kasvohermohalvauksen heikentämää silmää kostutettiin silmätipoin.

Kipulääkkeet kovettivat jo ennestään Paulin herkkää vatsaa, ja kaiken muun lääkitsemisen ohella sen ummetusta hoidettiin peräruiskeella. Lopulta Pauli selvisi kuin selvisikin rankasta koettelemuksesta.

Sijaiskodin sosiaaliseksi isähahmoksi

Pauli on aina ollut melkoinen kulinaristi, ja ruoka maistui raskaasta toipumisvaiheesta huolimatta. Sijaiskodissa uskottiin, että sen hyvä ruokahalu oli ratkaisevassa roolissa toipumisen kannalta. Siellä Pauli tarvitsi siis alkuun hyvin intensiivistä hoitoa, minkä vuoksi kesyyntyminen oli varsin hidasta. Se suhtautui kuitenkin hoitotoimenpiteisiin myötämielisesti, vaikka jännittikin niitä kovasti.

Kun Paulin terveydentila saatiin tasapainoon, kesyyntyminen pääsi lopulta käyntiin. Se oppi verrattain nopeasti kotikissan tavoille: nautti rapsutuksista ja viihtyi ihmisten seurassa. Sijaiskodissa Pauli toimi myös esimerkillisesti isähahmona nuoremmille hoidokeille.

Herkkuja ja kissakaveri

Lukuisista haasteista ja vastoinkäymisistä huolimatta Pauli pääsi muuttamaan omaan kotiinsa joulukuussa 2023. Alkuun se pysytteli mieluiten omissa oloissaan, kunnes vähitellen kotiutui, rentoutui ja rohkaistui kodissaan. Paulin omistajat kuvailevat sitä seikkailijaksi, joka osaa nauttia myös elämän mukavista puolista. Se onkin löytänyt kotinsa parhaimmat vahtimispaikat, kokeillut kaikki pehmeimmät makuupaikat ja nautiskellut tarjotuista aterioista.

Tie Paulin sydämeen käy vatsan kautta, ja sille maistuvat kaikki ruoat. Pauli on myös hyvin tarkka ruoka-ajoistaan, joista se ilmoittaa intensiivisellä katseellaan. Erityisesti nakit ja makkarat olisivat sille mieleen: se haistelee nenä pitkällä, kun kotiväki avaa sinappipurkin.

Pauli on kissakaveriaan Donnaa kohtaan hyvin isällinen, ja nuoremman kissakaverin kasvatus on ollut sen osalta samanaikaisesti sekä jämäkkää että lempeää. Pauli on erinomainen esimerkki siitä, että raskaskin hoito voi osoittautua kannattavaksi. Pauli rohkaistuu omassa kodissaan koko ajan ja elää mitä onnellisinta kissan elämää.

Pauli on erinomainen esimerkki siitä, että hyvällä hoidolla populaatiokissastakin voi kuoriutua hyvinvoiva lemmikki.

Suurkiitos Oulun seudun eläinsuojeluyhdistykselle ja kaikille, jotka ovat ojentaneet auttavan kätensä Paulin ja muiden kissapopulaation kissojen puolesta.  

Suomessa hylätään joka vuosi yli 20 000 kissaa. Hylättyjen kissojen kohtalo on usein karu, eikä kaikille käy yhtä hyvin kuin Paulille. Osa kissoista kuolee luontoon, nälkään tai pakkasten myötä kylmyyteen.  

Lähes 10 000 kissaa päätyy joka vuosi löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides niistä haetaan takaisin omaan kotiinsa. Löytöeläintaloihin päätyneille kissoille yritetään etsiä uutta kotia, mutta osa joudutaan lopettamaan villiintyneisyyden, sairauksien tai tilanpuutteen takia.  

Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat kissapopulaatioiden kissat – eli juuri sellaiset kuin Pauli, jonka Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyskin pelasti. Ne elävät suurissa kissajoukoissa ilman kunnollista huolenpitoa, lisääntyvät hallitsemattomasti ja kärsivät useista erilaisista sairauksista, nälästä ja kylmästä.  

Kissakriisi on ympärivuotinen ongelma. Autathan, ennen kuin on liian myöhäistä.