Hevosella on samat perustunteet kuin muillakin eläimillä

Hevosella on samat perustunteet, esimerkiksi ilo, suru ja pelko, kuten muillakin eläimillä. Se ei kuitenkaan osaa asettua toisen asemaan eikä katsoa itseään toisen näkökulmasta. Hevonen ei osaa hävetä tai suunnitella kostoa.

Hevonen yrittää yleensä saavuttaa käyttäytymisellään jotain itselleen merkityksellistä. Se toivoo saavansa ruokaa tai haluaa päästä muiden hevosten läheisyyteen. Hevosen käyttäytyminen voi kertoa myös siitä, että se yrittää välttää jotain epämukavaa, kuten kipua tai pelkoa.

Hyvinvoiva, rauhallinen hevonen käyttäytyy levollisesti, ystävällisesti ja uteliaasti. Se on luontaisesti varovainen eläin, ja uudet tilanteet ovat sille yleensä jännittäviä. Hevonen tottuu asioihin nopeasti, jos se saa tutustua niihin rauhassa.

Hevonen oppii aiempien kokemustensa perusteella ennakoimaan tulevia tapahtumia, mutta se ei suunnittele tulevaa. Ratsastajan ja hevosharrastajan on hyvä tiedostaa, että hevonen muistaa hyvin aiemmin kokemansa.

Hevonen kommunikoi eleillään

Hevonen on saaliseläin. Hevoset kommunikoivat äänellään varsin vähän ja kertovat olostaan pääasiassa melko pienieleisellä kehonkielellä.

Hevosharrastajan kannattaa opetella lukemaan hevosen asentoja, eleitä, ilmeitä ja tapaa liikkua. Näin voi vähitellen oppia arvioimaan hevosen kokemuksia ja hyvinvointia. Hyvä hevosenlukutaito syntyy ajan kanssa.