Opittu avuttomuus hevosella

Kun hevonen joutuu toistuvasti altistumaan pelolle tai kivulle ilman, että se pystyy välttämään sitä, hevonen saattaa vaipua opitun avuttomuuden tilaan. Tällöin hevonen ei reagoi ympäristön tapahtumiin tai ihmisten pyyntöihin normaalisti, ja pahimmillaan se ei tunnu havaitsevan koviakaan käskyjä.

Opitusti avuton hevonen seisoo tyypillisesti mieluiten paikoillaan, pää ja kaula jäykästi alhaalla. Hevonen liikkuu elottomasti ja jäykkänä, vaikka se ihmisen käskystä suorittaisikin tehtäviään. Opittuun avuttomuuteen liittyy voimakas stressitila. Tässä tilassa hevosen käyttäytyminen voi olla arvaamatonta, se saattaa yllättäen havahtua passiivisuudestaan ja reagoida johonkin ärsykkeeseen epätavallisen rajusti.

Hevosihmisellä on tärkeää olla hyvä käsitys siitä, miten rento ja vapautunut hevonen käyttäytyy, jotta masentumisen tai opitun avuttomuuden kaltaiset oireet voi tunnistaa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki hitaus ei ole opittua avuttomuutta. Hyvinvoiva, tasapainoinen hevonen voi olla tutuissa ympäristöissä varsin rauhallinen. Myös sää voi vaikuttaa hevosen mielentilaan: helteellä hevosella hevoset käyttäytyvät usein rauhallisemmin kuin esimerkiksi kirpeällä pakkassäällä.

Hevonen pysyy tyytyväisenä vaativassakin työssä, jos sen terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehditaan jatkuvasti. On tärkeää, että hevonen on huolella koulutettu tehtäviinsä, eikä sen tarvitse pelätä työssään.