Hevosen varusteilla on väliä

Satulan täytyy istua hevosen selkään

Jokainen ratsuhevonen tarvitsee juuri sen selkään sovitetun, hyvin istuvan satulan. Sopiva satula pysyy vakaasti oikeassa kohdassa selkää ja jakaa ratsastajan painon tasaisesti hevosen selkälihasten päälle. Sopiva satula ei aiheuta hevosen selkään hiertymiä tai rajoita hevosen normaalia liikkumista. Hyvässä satulassa myös ratsastaja istuu miellyttävällä ja tasapainoisella tavalla.

Satula kiinnitetään satulavyöllä, joka kulkee hevosen rintakehän alta. Vyön tehtävänä on pitää satula tukevasti paikoillaan, mutta se ei saa kiristää hevosta liikaa. Satulavyön kireys tarkistetaan sen kireimmästä kohdasta, keskeltä hevosen rintakehän alta. Sopivan tiukan vyön alle mahtuu vielä melko helposti aikuisen kämmen. Joustavat osat satulavyössä voivat tehdä sen hevoselle mukavammaksi, mutta tällaista vyötä käytettäessä ratsastajan pitää varoa kiristämästä vyötä liikaa.

Pullisteleva hevonen, liian rajuotteinen satuloija vai epäsopiva satula?

Satulavyön kiristäminen saattaa tuntua hevosesta epämukavalta, jos se tehdään äkkinäisesti tai rajuin ottein. Hevoselle miellyttävin tapa on kiristää vyötä rauhallisesti useassa vaiheessa reikä kerrallaan.

Satulan tai satulavyön aiheuttama epämukavuus tai kipu näkyy usein hevosen käyttäytymisessä. Hevonen saattaa myös vältellä satuloitavaksi joutumista tai käyttäytyä aggressiivisesti satuloitaessa, vyötä kiristettäessä tai ratsaille noustessa. Epäsopiva satula saattaa saada hevosen vastustelemaan myös ratsastuksessa. Hevonen voi esimerkiksi olla haluton liikkumaan, hyppäämään esteitä tai se voi yrittää juosta pakoon ikäviä tai kivuliaita tuntemuksia. Pullisteluksi sanotaan sitä, että hevonen on oppinut jännittämään epämiellyttävää satulavyön kiristämistä vastaan ja vyötä on vaikea saada yltämään kiinni.

Epäsopivaa satulaa käyttänyt hevonen voi aristaa kosketusta selkää siveltäessä tai painettaessa. Pahimmillaan satula voi aiheuttaa myös näkyviä hiertymiä ihoon satulan tai satulavyön alle. Kun selkä on selvästi kipeä tai iho on rikki, hevosella ei saa käyttää satulaa tai ratsastaa lainkaan.

Ammattilainen auttaa sopivan satulan valinnassa

Satulan ja sen lisävarusteiden sovittaminen vaatii paljon kokemusta ja ammattitaitoa. Satulan sovitukseen kannattaa kysyä neuvoa sovitukseen erikoistuneelta ammattilaiselta.

Toisinaan satulan alla käytetään tavallisen satulahuovan lisäksi erilaisia pehmusteita ja korokkeita satulan istuvuuden parantamiseksi. Kaikkien satulan alla olevien kerrosten tulee asettua tasaisesti ja sileästi hevosen selkää vasten, jotta ne eivät aiheuta hiertymiä. Sään ja selkärangan kohdalla satulan alle tulee jäädä riittävästi vapaata tilaa, jotta ratsastajan paino sijoittuu selkälihasten päälle eikä kuormita selkärankaa.

Tämän vuoksi myös mahdolliset pehmusteet ja satulahuopa nostetaan aina irti hevosen säästä ja selkärangasta satulan keskellä kulkevaan selkärangantilaan siten, että selkäranka jää vapaaksi.

Suitsien turpahihna voi olla turha varuste

Hevosella voi hyvin ratsastaa ilman turpahihnaa. Turpahihnaa käytettäessä on tärkeää, että se on oikealla kohdalla ja niin löysällä, että hevosen on helppo hengittää, niellä ja pureskella. Turpahihna ei saa aiheuttaa painetta hevosen päähän. Hyvä sääntö on, että turpahihnan tai -hihnojen ja hevosen turvan päällä kulkevan luun eli kuonopiin väliin mahtuu hyvin vähintään kaksi aikuisen sormea.

Suitsien on oltava hevoselle sopivan kokoiset ja istuvat. Hyvin istuvat suitset eivät hierrä esimerkiksi hevosen korvan tyveä tai poskiluita tai purista hevosen otsaa.

Useimmissa suitsissa on turpahihna. Sen tarkoitus on estää hevosta avaamasta suutaan liikaa. Hevosen suun eleet ovat kuitenkin hevosen tapa kertoa olostaan. Suun sulkeminen turpahihnalla voi johtaa ongelmien peittämiseen niiden ratkaisemisen sijaan.

Suun aukominen voi kertoa siitä, ettei hevonen ole vielä tottunut kuolaimen suussaan aiheuttamiin tuntemuksiin, tai että kuolaimen koko tai malli on hevoselle sopimaton. Hevonen vääntelee yleensä suutaan myös silloin, jos ratsastajan käyttämät ohjasotteet tuntuvat epämiellyttäviltä. Jos eleet jätetään huomiotta tai estetään liian kireällä turpahihnalla, hevonen voi saada vammoja suuhunsa. Suun eleet saattavat kertoa myös muusta hevosen kokemasta epämukavuudesta.

Turpahihnaa käytettäessä täytyy ottaa huomioon myös se, että hevonen hengittää pelkästään sierainten kautta. Rasituksessa sierainkäytävien on pystyttävä laajenemaan mahdollisimman paljon hapensaannin turvaamiseksi. Liian kireä tai liian alas kiinnitetty turpahihna voi rajoittaa merkittävästi hevosen hengitystä.

Kuolaimet vai kuolaimettomat suitset?

Useimmissa suitsissa on hevosen suuhun laitettavat kuolaimet. Kuolainten on oltava sileät, ehjät ja puhtaat, jotta ne eivät riko suun limakalvoja. Jokaisen hevosen suu on yksilöllinen, ja kuolainten tulee olla kaikilta mitoiltaan suuhun sopivat. Kuolaimia käytettäessä on varmistettava, että käytetyt otteet eivät satuta hevosen suuta.

Toisinaan hevosilla käytetään kuolaimettomia suitsia. Kuolaimettomien suitsien kautta hevonen tuntee ohjasotteet turpansa päällä ja ympärillä. On tärkeää, että kuolaimettomat suitset istuvat hyvin, ja että ohjasotteissa käytetty paine pysyy miellyttävänä. Joissain kuolaimettomissa suitsissa paine turvan päällä kiristyy vipuvarren avulla (esimerkiksi hackamore). Niiden käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, koska ratsastajan käyttämä ohjaspaine tuntuu hevosen turvan päällä huomattavasti voimakkaampana ja voi helpommin aiheuttaa hevoselle kipua. Esimerkiksi sidepull-suitset tai kapsoni ovat hackamorea lempeämpi kuolaimeton vaihtoehto.

Kaikissa tilanteissa, joissa ohja, talutusnaru tai liina on kiinnitetty kuolaimeen, tulee huomioida hevosen suun hyvinvointi. On tärkeää opettaa hevonen seuraamaan kuolaimen painetta, jotta sillä on mahdollisuus välttää tuntuman kiristyminen. Tämä koskee myös taluttamista, juoksuttamista ja ajamista. Koulutuksen alkuvaiheessa voidaan opettaa ohjasotteita ja liinassa työskentelyä esimerkiksi kapsonissa.

Kovempi kuolain ratkaisee harvoin ongelmia

Erilaisilla kovilla kuolaimilla, esimerkiksi hevosen suuhun vipuvarren avulla vääntöä aiheuttavilla kuolaimilla, saatetaan yrittää ratkaista tilanteita, joissa hevonen reagoi ratsastajan mielestä ohjien pyyntöihin huonosti. Todellisuudessa ongelmat johtuvat yleensä ratsastajan kokemattomuudesta, hevosen puutteellisesta koulutuksesta tai hevosen kokemasta kivusta, pelosta tai epämukavuudesta. Tällöin kovemman kuolaimen käyttö tai esimerkiksi turpahihnan liiallinen kiristäminen eivät ratkaise ongelmia.

Tarkkana apuohjien kanssa

Ratsastuksessa käytetään joskus apuohjia eli suitsien lisävarusteita. Apuohjien tehtävänä on ohjata hevosen pään asentoa haluttuun suuntaan. Yleensä apuohjat ovat kuitenkin tarpeettomia, ja niiden käyttöä on syytä harkita tarkkaan.

Apuohjilla saatetaan yrittää korvata hevosen tai ratsastajan puutteellista koulutusta. Hevosen kehonkäytölle hyödyllisempi vaikutus saavutetaan, kun huolehditaan hevosen rentoudesta ja ratsukon molempien osapuolien riittävästä koulutuksesta.

Mikäli apuohjia käytetään, on tärkeää huolehtia, etteivät ne aiheuta hevoselle ongelmia. Apuohjien kuuluu pysyä löysinä tai vain keveällä tuntumalla silloin, kun hevonen liikkuu tavoitellulla tavalla. Ratsastajan täytyy tietää minkälaisissa asennoissa hevonen rakenteensa, kokemuksensa ja koulutuksensa puolesta kykenee liikkumaan.

Muista sallia hevoselle liike

Hevoselle on tärkeää saada tasapainottaa liikkeitään kaulallaan, vaihdella asentoaan työskentelyn lomassa ja ajoittain venyttää kaulaansa sille luonnollisiin lepoasentoihin. Ratsastajan täytyy siis pystyä helposti löysäämään ja kiristämään apuohjia ja kiinteästi kiinnitetyt apuohjat täytyy välillä löysätä auki.

Erityisen haastavaa apuohjien käyttö on käynnissä ja laukassa. Näissä askellajeissa hevosen luonnolliseen liikkumistapaan kuuluu pään ja kaulan keinuva liike, jonka estäminen vaikeuttaa hevosen liikkumista ja jäykistää. Pahimmillaan se voi aiheuttaa pitkäaikaisia häiriöitä hevosen liikkumiseen ja kipeyttää hevosen.

Suojat ja pintelit

Hevosen jaloissa käytetään toisinaan erilaisia suojia, joiden yleisin tarkoitus on suojata jalkaa muiden jalkojen aiheuttamilta iskulta. Suojat on osattava kiinnittää oikeaan kohtaan ja oikealle kireydelle, jotta ne pysyvät tiiviisti paikallaan eivätkä aiheuta hiertymiä tai muita vammoja.

On tärkeää, että suojien hevosta vasten tuleva pinta on puhdas ja sileä ja suojat hevoselle oikean kokoiset. Epäsopivat tai väärin kiinnitetyt suojat saattavat häiritä hevosen liikkumista. Huolimattomasti kiinnitetyt suojat voivat irrotessaan aiheuttaa kompastumisriskin.

Vanhastaan on uskottu, että hyvin kireälle kiristetyillä pinteleillä eli jalkasiteillä voitaisiin tukea hevosen jalkojen jänteitä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Liian kireät tai epätasaisesti kiinnitetyt pintelit sen sijaan altistavat hevosta jalkavammoille. Yleensä suojat ovat parempi vaihtoehto, jos hevosen jalkoja täytyy suojata.