Turkiseläinten olosuhteiden parantamista valmisteltu jo 7 vuotta – MMM lykkää jälleen lainsäädäntöä

1.10.2020

SEY Suomen eläinsuojelu ja Animalia ovat huolissaan turkisasetuksen siirtymisestä. Vuosia valmistellun asetuksen on määrä parantaa turkiseläinten elinoloja, mutta sen käsittelyä on lykätty toistuvasti. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen oli määrä tulla lausuntokierrokselle syksyn aikana, mutta lausuntokierrosta siirrettiin näillä näkymin kevääseen.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan turkiseläintiloille ei voi asettaa lisävaatimuksia vaikean taloustilanteen takia. Ministeriötä johtaa jo toista hallituskautta maa- ja metsätalousministeri (kesk) Jari Leppä.

– Asenneilmapiiri turkistarhauksen suhteen on muuttunut pysyvästi, ja sen pitäisi näkyä myös päätöksenteossa. Kolme viidestä hallituspuolueesta luopuisi turkistarhauksesta kokonaan, ja suurin osa kansalaisista haluaa tarhauksen loppuvan maastamme. SEYn taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että tuotanto- ja turkiseläinten tulee saada liikkua päivittäin usean neliömetrin alueella, mikä ei nykyisellään toteudu. Jopa keskustan kannattajista kolme neljästä on tätä mieltä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Yhä useampi Euroopan maa on jo luopunut turkistarhauksesta joko suoralla kiellolla tai tiukentamalla pitovaatimuksia tavalla, joka on tehnyt toiminnan taloudellisesti kannattamattomaksi. Tällä viikolla tarhauskieltoon päätyi Ranska. Myös lukuisat muotitalot ovat luopuneet turkisten käytöstä eettisistä syistä.

– Turkistarhaus on eettisesti, mutta myös talouden kannalta täysin kestämätöntä.  Alan kannattavuus ei kestä eläinten hyvinvoinnin nostamista edes jossain määrin siedettävälle tasolle, ja siksi ala vastustaa pienimpiäkin parannuksia turkiseläinten oloihin. Eläinten hyvinvoinnille välttämättömiä parannuksia ei saa lykätä alan huonon taloustilanteen nojalla. Muuten niille ei tule koskaan sopivaa hetkeä, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Turkistiloille tehtävissä otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa ilmenee vuodesta toiseen suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttavia puutteita jopa puolella tiloista. Ala ei ole saanut tilannetta parannettua erilaisista alan sisäisistä sertifiointiprojekteista huolimatta.

Vuonna 2013 SEY, Animalia, Oikeutta eläimille -järjestö ja Luonto-Liitto luovuttivat eduskunnalle Suomen ensimmäisen kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi. Aloite ei mennyt läpi, mutta turkiseläinten oloihin edellytettiin merkittäviä parannuksia.

– Eduskunnan vaatimukseen ei vieläkään ole vastattu. Olemme huolissamme sitä, tullaanko asetusta lykkäämään toistuvasti alan taloudellisiin vaikeuksiin vedoten. Turkiseläinten asiat ovat todennäköisesti ongelmallisimmat kaikista Suomen tuotantoeläimistä, ja joka vuosi lähinnä turkissomisteiden takia kasvatetaan ja tapetaan neljä miljoonaa uutta eläintä. Turkisala on ollut kriisissä jo pitkään, eikä koronaa voi käyttää tekosyynä alan tekohengittämiseen, sanoo SEYn Lindqvist.

– Taloustutkimuksen tekemän mielipidemittauksen mukaan 74 % suomalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta. Vain 15 % kansalaisista hyväksyy turkistarhauksen tällaisenaan. Kun turkistarhauskiellolle on sekä kansan että hallituksen enemmistön tuki, toimiin turkistarhauksen alas ajamiseksi pitää ryhtyä välittömästi, Kivekäs sanoo.

Lisätiedot:

SEYn vetoomus turkiseläinten olojen parantamiseksi: https://sey.fi/turkisvetoomus/

Animalian vetoomus merkittävistä parannuksista turkisasetukseen: https://animalia1.typeform.com/to/nvz5oh

Haastattelut:

Maria Lindqvist
Toiminnanjohtaja (vs.)
SEY Suomen eläinsuojelu
050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

Heidi Kivekäs
Toiminnanjohtaja
Animalia
050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

Jaa sivu