
Turkistotuudet: muut
<< Takaisin Turkistotuudet-etusivulle
Yritysvastuu
91.
Tiesitkö, että useat kansainväliset muotitalot ovat viime vuosien aikana ilmoittaneet luopuvansa turkisten käytöstä? Turkittomuuslinjauksestaan ovat tiedottaneet muun muassa Versace, Furla, Donna Karan ja DKNY.
Lue lisää: Fur Free Alliance: Recent News (englanniksi)
92.
Tiesitkö, että turkis ei ole trendikäs? Yhä useampi kansainvälinen luksusmuotitalo on viime vuosina luopunut kokonaan turkiksista. Muun muassa Prada, Chanel ja Burberry ovat ilmoittaneet, etteivät ne enää käytä turkiksia tuotteissaan. Viime aikoina turkisten käytöstä on luopunut myös Michael Kors, Gucci, Furla, Versace ja Jimmy Choo.
Lue lisää: Fur Free Alliance: Recent News (englanniksi)
93.
Maailmalla moni muotitalo on luopunut turkiksista viime vuosina. Tiesitkö, että myös moni Suomessa toimiva yritys on luopunut turkisten myynnistä? Esimerkiksi Lindex, H&M ja Sokos eivät enää pidä turkistuotteita valikoimissaan. Myös Stockmann on kertonut vähentäneensä myytävien turkisten määrää reilusti vähäisen kysynnän ja asiakaspalautteen vuoksi.
Lue lisää: Fur Free Retailer (englanniksi)
Eettinen kuluttaminen
94.
Tiesitkö, että ekoturkis on aitoa turkista eettisempi vaihtoehto? Käytännössä kuluttajan on kuitenkin usein mahdoton varmistua siitä, sisältääkö tekoturkikseksi väitetty materiaali aitoa turkista vai ei.
Lue lisää: Yle – Pistokoe paljasti – monet keinoturkikset ovatkin aitoa eläinturkista
95.
Tiesitkö, että yhteen turkistakkiin tarvitaan kymmenien eläinten nahat? Kokoturkisten suosion hiivuttua turkiksia on alettu yhä enemmän käyttää somisteina ulkoiluvaatteissa.
Lue lisää: Keskisuomalainen – Siirrytään tekoturkisten käyttöön
Zoonoosit
96.
Tiesitkö, että turkistuotteiden kysyntä on vähentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti? Yhtenä syynä on koronaviruspandemia, joka romahdutti turkisnahkojen kysynnän.
97.
Tiesitkö, että turkistarhat ovat otollisia ympäristöjä erilaisten virusten leviämiselle? Koronavirusta ja sen muunnoksia on tavattu lukuisilla turkistarhoilla ympäri Eurooppaa. Viruksen on todettu levinneen minkkeihin ihmisistä, mutta tartunta on levinnyt tarhoilla eteenpäin myös minkkien välillä ja jopa mutatoituneena minkeistä takaisin ihmisiin.
Suomalaiset turkistarhat ovat toimineet tehokkaana alustana lintuinfluenssaviruksen lisääntymiselle, leviämiselle ja muuntumiselle linnuista nisäkkäisiin – ja mahdollisesti myös nisäkkäiden välillä – tarttuvaan muotoon. Lintuinfluenssa havahdutti suomalaiset viranomaiset huomaamaan, että turkistarhojen bioturvallisuudessa ja tautisuojaukseen liittyvissä toimissa on puutteita, eikä tautien leviämistä turkis- ja luonnoneläinten välillä ole voitu estää.
Ruokavirasto – Turkistarhojen zoonoosit – riskiprofiili
Iltalehti – Tanskassa koronaviruksen mutaatio on levinnyt minkeistä ihmisiin – miljoonat minkit lopetetaan
98.
Tiesitkö, että koronapandemia on tehnyt turkistarhauksen ongelmat yhä läpinäkyvimmiksi ja nopeuttanut turkistarhauksen alasajoa maailmanlaajuisesti? Esimerkiksi marraskuussa 2020 Tanskassa lopetettiin 17 miljoonaa minkkiä tarhoilla levinneen koronavirusmutaation vuoksi.
Suomalaisilla turkistarhoilla jyllännyt lintuinfluenssa on saanut asiantuntijat huolestumaan kahta kauheammin turkistarhauksen aiheuttamasta tartuntatautiriskistä ja kansanterveydellisestä uhasta. Ruokaviraston mukaan erityisesti minkkien tiedetään olevan hyvin alttiita ihmisten, sikojen ja lintujen influenssaviruksille. Virukset voivat muuntua minkin elimistössä myös muihin nisäkkäisiin paremmin tarttuviksi. Suomessa on lopetettu kymmeniä tuhansia minkkejä lintuinfluenssan vuoksi.
Ruokavirasto – Turkistarhojen zoonoosit – riskiprofiili
Yle – Ruokavirasto määrää kaikki minkit lopetettavaksi tiloilta, joissa todettu lintuinfluenssaa
99.
Tiesitkö, että THL:n mukaan ihmiseen tarttuvan lintuinfluenssan osalta erityisen riskin muodostaa minkki, jonka hengityselimet muistuttavat ihmisen vastaavia? Suomi on heti Puolan jälkeen Euroopan toisiksi suurin minkinnahkojen tuottajamaa. Suomessa kymmeniä tuhansia minkkejä on määrätty lopetettavaksi lintuinfluenssan takia.
100.
Tiesitkö, että suomalaisten turkistilojen tuotanto myydään lähes kokonaan ulkomaille? Koronapandemian takia turkishuutokauppaa ei ole pystytty järjestämään normaalisti, ja monet tarhat ovat olleet viime aikoina ylipääsemättömissä maksuvaikeuksissa.
Lintuinfluenssan jyllääminen suomalaisilla turkistarhoilla on ajanut alaa yhä pahempaan ahdinkoon. Osa turkistarhaajista on jopa ilmoittanut olevansa valmis vaihtamaan alaa ja toivovansa yhteiskunnalta tukea alanvaihtoon. Turkisalan etujärjestö FIFUR kertoo kuitenkin uskovansa, että ala kestää lintuinfluenssan aiheuttamat takaiskut, eikä tue ajatusta turkisalan hallitusta alasajosta.
MTV-uutiset – Osa uupuneista turkistarhaajista toivoo lopettamiskorvauksia – oma liitto ei tue asiaa
Yle – Turkisalan lama ajoi rehuvalmistajan lopettamaan: Terjärv Frysin tuotanto puolittui eivätkä kaikki asiakkaat pystyneet maksamaan laskujaan
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Turkiseläimet ja turkistarhaus
Turkisteollisuudessa eläimiä kasvatetaan kelvottomissa olosuhteissa ja niiden turkki käytetään ihmisten vaatteiksi ja somisteiksi.…
Lue lisääKannattamatonta turkisalaa on tuettu jo yli viidellä miljoonalla eurolla
Eläinjärjestöjen selvitysten mukaan turkisalalle on myönnetty koronan varjolla jo yli viisi miljoonaa euroa ainakin Business Finlandin, Valtiokonttorin ja ELY-keskusten kautta.
Lue lisääTurkiselinkeino ahdingossa
SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist toivoo, että Suomessa oltaisiin viimein valmiita poliittisiin päätöksiin hiipuvan turkiselinkeinon suhteen. Koronapandemia on syventänyt alan talousahdinkoa, johon vedoten eläinten hyvinvoinnille välttämättömiä parannuksia kuitenkin lykätään jälleen.
Lue lisääKuolinisku turkistarhaukselle?
Olemme jo pitkään tienneet, että turkistarhaus tulee päättymään myös Suomessa kansainvälisen kehityksen vanavedessä. Lukuisat valtiot ovat kieltäneet turkistarhauksen epäeettisenä, ja monet muotitalot ovat luopuneet aidon turkiksen käytöstä tuotteissaan kuluttajien tultua yhä tietoisemmiksi turkiseläinten huonoista elinoloista ja turkisten tarpeettomuudesta.
Lue lisää