Eläinten hoito ja kohtelu

Tavoitteenamme on, että eläinten hyvinvointilaki edistää eläinten hyvää hoitoa ja kohtelua. Eläimiä tulee kunnioittaa ja hoitaa niiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sekä eläimen fyysisestä että psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimista.

Eläimelle saa suorittaa kipua aiheuttavan toimenpiteen vain sellaisessa tapauksessa, jossa toimenpiteen suorittaminen on hyvin perusteltua eikä toimenpiteelle ole vähemmän kipua aiheuttavia vaihtoehtoja. Tällaisten toimenpiteiden kohdalla on kuitenkin aina huolehdittava asianmukaisesta kivunpoistosta. Hyvään hoitoon ja kohteluun kuuluvat asianmukainen ruokinta ja juomavesi, eläimen liikkumisesta, liikunnasta ja virikkeellistämisestä sekä terveydenhoidosta huolehtiminen ja se, että eläimiä käsitellään hyvin, aiheuttamatta niille haittaa. SEY edistää lakiin muun muassa seuraavia yksityiskohtaisempia vaatimuksia, joita toteuttamalla eläinten hoitoa ja kohtelua voidaan parantaa nykyisestä.

Kivuliaat toimenpiteet

• KIPUA AIHEUTTAVIA toimenpiteitä ei saa tehdä ilman asianmukaista kivunpoistoa ja riittävän pitkäkestoista kivunhoitoa. Poikkeuksena voivat olla lyhytkestoiset ja vain lievää kipua aiheuttavat toimenpiteet, kuten neulanpisto tai haavan puhdistus.
• Esimerkiksi eläinten kirurginen kastrointi, vasikoiden nupoutus ja nautojen sarvien sahaaminen on tehtävä rauhoitusta, puudutusta ja riittävän pitkäkestoista kipulääkitystä käyttäen.
• MIKÄLI SAMAAN tavoitteeseen voidaan päästä eri menetelmin, on niistä valittava eläimelle vähemmän haittaa aiheuttava tapa.
• KIVULIAITA TOIMENPITEITÄ suorittavalle henkilölle tulee asettaa pätevyysvaatimukset.

Mikäli eläimellä ei ole pitopaikassaan riittävästi mahdollisuuksia liikuntaan ja muiden käyttäytymistarpeidensa toteuttamiseen, tulee nämä tarpeet tyydyttää muutoin, kuten ulkoiluttamalla ja virikkeellistämällä eläimiä. Esimerkiksi koiran liikunnantarpeen tyydyttämiseen ei riitä pito tarhassa tai juoksulangassa.

Ruoka ja juoma

• ELÄIMILLE ON ANNETTAVA niille sopivaa ja niiden hyvinvointia edistävää ravintoa sopivassa määrin ja sopivin väliajoin.
• ELÄIMILLÄ ON OLTAVA jatkuvasti tarjolla hyvälaatuista juomavettä. Juomaveden saanti tulee turvata myös poikkeusolosuhteissa. 
• ELÄINTÄ EI SAA syöttää eikä juottaa pakolla, mikäli eläimen oma hyvinvointi ei tätä poikkeustapauksessa vaadi.
• ELÄINTEN TULEE VOIDA ruokailla iälleen ja lajilleen tyypillisesti. Esimerkiksi nuorten nisäkkäiden tulee saada ruokailla imemällä.

Liikunta ja virikkeet

• MIKÄLI ELÄIMELLÄ EI ole pitopaikassaan riittävästi mahdollisuuksia liikuntaan ja muiden käyttäytymistarpeidensa toteuttamiseen, tulee nämä tarpeet tyydyttää muutoin, kuten ulkoiluttamalla ja virikkeellistämällä eläimiä (aktiivisesti). Esimerkiksi koiran liikunnantarpeen tyydyttämiseen ei riitä pito tarhassa tai  juoksulangassa.

Terveydenhoito ja ongelmiin puuttuminen

• ELÄIMEN PUHTAUDESTA, ihon ja karvapeitteen kunnosta ja mahdollisuudesta kehonhoitoon on huolehdittava.
• SAIRAAT JA VAHINGOITTUNEET eläimet tulee hoitaa asianmukaisesti viipymättä.
• MIKÄLI ON SYYTÄ epäillä, että eläimillä esiintyy pitopaikan olosuhteista johtuvia oireita hyvinvoinnin heikkenemisestä kuten häiriökäyttäytymistä, on ongelmien syy selvitettävä ja poistettava.
• MAAHANTUOTAVILLE seura- ja harrastuseläimille on tarjottava mahdollisuus karanteeniin hyvissä olosuhteissa, mikäli maahantuontiedellytykset eivät täyty.

Eläinten käyttö

• ELÄIMIÄ EI TULE käyttää sellaisessa harrastustoiminnassa tai kilpailuissa, josta aiheutuu eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille merkittävää haittaa.
• HARRASTUSTOIMINTA, joka aiheuttaa toiselle eläimelle merkittävää haittaa, on kiellettävä. Esimerkiksi luolakoirakokeet, jossa käytetään maalieläimenä elävää eläintä, on kiellettävä. Mikäli elävän maalieläimen käyttöä ei kielletä, on sekä harjoituksissa että kilpailuissa oltava paikalla eläinlääkäri, joka valvoo tilaisuutta.
• SEKSI IHMISTEN ja eläinten välillä on kiellettävä.
• ELÄINTEN TAISTELUTTAMINEN ja kasvattaminen taistelutarkoituksiin on kiellettävä.

Eläinten käsittely

• MIKÄLI ELÄIN SAA jälkeläisiä, on vieroituksesta huolehdittava siten ja siinä iässä, että vieroituksesta aiheutuu sekä emon että jälkeläisten hyvinvoinnille mahdollisimman vähän haittaa. Emolla on oltava mahdollisuus levätä ja suojautua jälkeläisiltään hoidon lomassa.
• IHMISEN HOITOON TULEVAT eläimet on totutettava käsittelyyn poikasvaiheesta alkaen.  Poikasten on totutettava vastaavan tyyppiseen elinympäristöön kuin missä ne aikuisina elävät. Esimerkiksi munijakananpoikasten tulee elää vastaavassa kasvatusmuodossa kuin mihin ne siirretään munimaan.
• ELÄIMEN KÄSITTELYSSÄ ja koulutuksessa on hyödynnettävä eläimen lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ja -tapoja sekä positiivista motivoimista kuten palkitsemista.