Eläinsuojelutarkastus venyi, kaikki ketut kuolivat – MMM: Kyse ei varsinaisesta laiminlyönnistä

TIEDOTE 24.1.2023

Evijärveläisen turkistarhan kaikki ketut kuolivat nälkään ja janoon. Läänineläinlääkäri oli tietoinen ongelmista ja antanut määräyksiä, mutta jätti suorittamatta uusintatarkastuksen kohtuullisessa ajassa. Kun tilalla käytiin uudestaan vasta 21 kuukautta myöhemmin, olivat kaikki ketut kuolleet. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä kyse ei ollut varsinaisesta viranomaisten tekemästä laiminlyönnistä.

SEY Suomen eläinsuojelu kanteli Maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) viranomaisten toiminnasta tapauksessa. SEYn mukaan läänineläinlääkärin olisi pitänyt antaa havaittujen ongelmien korjaamiselle määräaika ja suorittaa pikaisesti uusintatarkastus tilanteen seuraamiseksi. Poliisiviranomaisen taas olisi pitänyt suorittaa asiassa esitutkinta, kun tarhalta löydettiin nälkiintyneitä ja sairaita eläimiä.

– Kun saimme SEYssä tiedon tapahtumista, päätimme tehdä maa- ja metsätalousministeriölle kantelun läänineläinlääkäreiden toiminnasta. Mielestämme 21 kuukautta aikaisemmin, tammikuussa 2020 tehdyllä tarkastuksella todetut epäkohdat olivat niin vakavia, että uusintatarkastus olisi pitänyt tehdä kiireellisesti. Siksi pidimme 21 kuukauden viivettä uusintatarkastuksen tekemisessä erittäin räikeänä laiminlyöntinä. Odotimmekin ministeriön siirtävän asian poliisin tutkittavaksi, sanoo SEYn erityisasiantuntija Toni Lahtinen.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi ratkaisunsa SEYn kanteluun joulukuussa 2022. MMM:n mielestä vuonna 2020 tehdyllä tarkastuksella todetut eläinsuojelulainsäädännön vastaiset menettelyt olisivat antaneet aihetta suorittaa uusintatarkastus aiemmin, ja tästä syystä ministeriö antoi aluehallintovirastolle huomautuksen. Ministeriö kuitenkin katsoi, että kyse oli pikemminkin eläinlääkärien suorittaman uusintatarkastuksen kiireellisyyttä koskevan arvioinnin oikeellisuudesta kuin esimerkiksi valvonta-asiassa tehdyistä varsinaisista laiminlyönneistä.

– MMM:n ratkaisu oli meille yllätys, sillä odotimme vahvempaa reaktiota, sanoo Lahtinen.

Tapahtumien kulku kesti vuosia

Evijärveläisen tilan eläinten jäänteet löydettiin aluehallintoviraston tekemän eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä lokakuussa 2021. Tarhalla oli todettu epäkohtia jo aikaisemmilla tarkastuksilla ainakin vuodesta 2016 lähtien.

Tarhalla suoritettiin tammikuussa 2020 eläinsuojelutarkastus, jossa todettiin niin vakavia puutteita, että aluehallintoviraston läänineläinlääkärit olivat antaneet välittömästi toteutettavia määräyksiä eläinten olojen parantamiseksi. Ketuilla oli todettu muun muassa vakavaa aliravitsemusta, merkittävä määrä silmätulehduksia ja puutteita vedensaannissa. Tarhalta oli löytynyt myös kuolleita kettuja. Turkistarhalla oli ollut tuolloin 1 275 siitoskettua.

Pohjanmaan poliisilaitos oli saanut läänineläinlääkäriltä tiedoksi tammikuussa 2020 tehdyn tarkastuksen asiakirjat, mutta oli reagoinut eläintenpidossa todettuihin epäkohtiin vain kirjaamalla siitä tiedon poliisiasiaintietojärjestelmään. Esitutkintaa ei ollut toimitettu, eikä asia ollut edennyt rikosprosessiksi.

Aluehallintoviraston läänineläinlääkärit suorittivat lokakuussa 2021 tarhalla uusintatarkastuksen, jonka tarkoituksena oli valvoa 21 kuukautta aiemmin tehdyllä tarkastuksella annettujen määräysten noudattamista. Uusintatarkastuksella todettiin, että tarhalla ei ollut enää eläviä turkiseläimiä. Varjotalojen häkeissä ja pesäkopeissa oli huomattava määrä eläinten jäännöksiä, mutta kuolleiden eläinten kokonaismäärää oli mahdotonta arvioida. Häkeissä olevia pesäkoppeja oli jyrsitty tavallista enemmän. Läänineläinlääkärit totesivat johtopäätöksissään, että eläimet oli jätetty ilman hoitoa ja perustarpeita, kuten ravintoa ja vettä. Tuskallisen nääntymiskuoleman kokeneiden eläinten joukossa on syytä epäillä olleen myös huomattava määrä pentuja.

Lokakuussa 2021 tehdyn tarkastuksen jälkeen poliisi käynnisti asiassa esitutkinnan nimikkeellä törkeä eläinsuojelurikos.

– Tammikuussa 2020 tehdyssä tarkastuksessa todetut vakavat epäkohdat olivat läänineläinlääkäreiden ja poliisin tiedossa, mutta kumpikaan viranomaisista ei puuttunut turkistarhan tilanteeseen kohtuullisessa ajassa. Teimme asiassa kantelun myös poliisin toiminnasta. Tältä osin asian käsittely päätyi lopulta valtakunnansyyttäjänvirastolle, joka on lupaillut ratkaisua kevään aikana, Lahtinen toteaa.

Turkistarhauksen lakkauttaminen on ainoa ratkaisu

Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi viime viikolla useilla turkistiloilla salakuvattua kuvamateriaalia, jossa näkyy muun muassa märkiviä silmätulehduksia, korvavammoja, epämuodostuneita jalkoja sekä vammautuneita ja vertavuotavia häntiä.

– Salakuvattu materiaali osoittaa toistuvasti, että turkistarhoilla on vakavia ongelmia eläinten hyvinvoinnissa. Myös otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa turkistarhaus näyttäytyy vuodesta toiseen alana, jossa eläinsuojelusäädöksiä ei noudateta. Turkistarhauksen ongelmat ovat laajat, ja koko ala tulee kieltää, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.

SEYn mielestä turkistarhausta koskevien säädösten tiukentaminen eikä valvonnan parantaminen toisi riittävästi parannuksia turkiseläinten olosuhteisiin, vaan ainoa eettinen ja eläinten hyvinvoinnin turvaava ratkaisu on turkistarhauksen ja turkistuotteiden myynnin lakkauttaminen.

– Meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus lopettaa turkistarhaus ja turkistuotteiden myynti koko EU:ssa. Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt keräävät allekirjoituksia Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, jonka on allekirjoittanut jo 1,3 miljoonaa EU-kansalaista, joista suomalaisia on yli 70 000. EU:ssa uusitaan parhaillaan eläinsuojelulainsäädäntöä, ja lakiin on tulossa häkkikasvatuskielto ruoantuotantoeläinten osalta. Kansalaisaloitteella halutaan huolehtia, että sama koskee myös turkiseläimiä. Kansalaisaloite antaa Euroopan komissiolle vahvan signaalin kansalaisten tahtotilasta, sanoo White.

Suomessa Fur Free Europe -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut lähes 80 000 ihmistä. Eläinsuojelujärjestöjen tavoitteena on kerätä Suomesta yhteensä 100 000 allekirjoitusta tammikuun loppuun mennessä.

– Jos et vielä ole allekirjoittanut aloitetta, tee se pian osoitteessa https://furfreeeurope.fi/, kehottaa White.

Kuvatiedot: Viranomaisten ottamia kuvia tammikuussa 2020 tehdyltä tarkastukselta.

Haastattelut:

Toni Lahtinen
erityisasiantuntija
SEY Suomen eläinsuojelu
toni.lahtinen@sey.fi
045 7885 0342

Kati White
toiminnanjohtaja
SEY Suomen eläinsuojelu
kati.white@sey.fi
050 371 2740

Maria Lindqvist
viestintäpäällikkö
SEY Suomen eläinsuojelu
maria.lindqvist@sey.fi
050 557 2463