”Kaipaako meitä kukaan?” – Eläinsuojelutyön tekijät kysyvät kissojen puolesta

Vapaaehtoiset kohtasivat surullisia löytöjä talossa, jonne kissat oli jätetty yksinään.

Eräs SEY:n jäsenyhdistyksistä sai joulun alla puhelun kissoista, jotka oli jätetty taloon yksinään omistajan muutettua pois. Omistaja oli sopinut jonkun hoitavan kissojen ruokinnan, mutta ei muuta – kissat oli hylätty. Yhdistys alkoi heti valmistella kuudelle kissalle hoitopaikkoja ja tiedustella muilta eläinsuojeluyhdistyksiltä yhteistyöapua. Asiat lähtivät rullaamaan ja tapaninpäivänä päästiin paikalle.

Paikan päällä odotti ikävä yllätys. Talo oli huonossa kunnossa, lattiat täynnä kissojen virtsaa ja ulosteita, paikka oli selvästi asumiskelvoton niin ihmiselle kuin kissoille.

Viisi ensimmäistä kissaa ja surullinen löytö ullakolta

Ensimmäisenä vastaan tuli oranssi kolli, nuhainen ja aivasteleva. Perässä tuli pieni pömppömahainen pentu. Vapaaehtoistoimijat sijoittivat loukut taloon ja lähtivät hetkeksi ulos odottamaan. Kissat menivät ahnaasti loukkuihin ruuan perässä ja ensimmäiset neljä kissaa saatiin nopeasti kiinni. Viidennen kissan loukuttaminen tuottikin jo hieman työtä, sillä hän oleili talon ullakolla, jossa tavaramäärä oli niin valtava, että vapaaehtoisilta meinasi jo usko loppua.

Ullakolta vapaaehtoiset löysivät surukseen myös kuolleen aikuisen kissan pahvilaatikosta. Kissalla oli edelleen viikset, turkkia, mutta maatuminen oli jo alkanut. Tällainen löytö on aina yhtä järkyttävä ja surullinen. Se saa vihan nousemaan pintaan, kyyneleet silmiin ja hetkeksi syvän toivottomuuden tunteen – miten kissat oli hylätty tällä tavoin?

Kuudennen kissan sijaan turvaan saatiin kulkukolli

Kuudetta talossa asuvaa kissaa ei näkynyt ensimmäisellä käyntikerralla lainkaan. Pidettiin pitkä keskustelu sen suhteen, miten toimittaisiin. Vapaaehtoiset olivat jo ahkeroineet yli kuuden tunnin ajan ulosteen ja virtsan täyttämässä talossa, välillä joutuen menemään ulos haukkaamaan puhdasta happea, sillä talon sisällä oli hankala hengittää.

Talon sisälle ja ulkorakennukseen päätettiin jättää sekä loukut että kamerat, jotka antoivat reaaliaikaista kuvaa liikkeistä. Uuden vuoden aattona kamera tallensi liikettä ja kuvassa näkyi kissa, mutta ei kuitenkaan se kuudes kissa, jota oli etsitty. Kyseessä oli kulkukolli, joka oli nähty alueella jo kesällä. Tämä pieni, reissussa rähjääntynyt kolli meni loukkuun ja pääsi lämpimään ja hoitoon. Edelleenkään kuudennesta talon asukaskissasta ei näkynyt jälkeäkään. Vapaaehtoiset kävivät vaihtamassa ruokaa loukkuihin ja etsimässä kissaa uudelleen useammankin kerran.

Heinäkasan perällä kuollut pentu, kuudetta hylättyä kissaa ei missään

Tammikuun alussa vapaaehtoiset lähtivät vielä kerran käymään läpi kaikki pihassa olevat ulkovarastot. Talon sisällä kuudes kissa ei enää voinut olla, ainakaan elossa. Lopulta he kohtasivat surullisen löydön erään rakennuksen heinäkasasta. Siellä oli syvä onkalo, jonka perällä näkyi jotain. Otsalamppujen avulla alettiin kaivaa pimeässä tunnelia varovasti auki. Tunnelin perällä oli pieni kuollut pentu. Kilpikonnaväritys. Ihmisten hylkäämä. Yksin kuollut ja unohdettu. Löytäjien mieliä tummensi epätoivo, kun katsoivat tuota pientä elämänalkua, joka hiljaa oli kuihtunut pois.

Vielä tähänkään päivään mennessä talon kuudetta aikuista kissaa ei ole onnistuttu löytämään. Jokaisena päivänä hän on kuitenkin vapaaehtoisten mielessä. Jokaisena päivänä mielessä on myös nuo kaksi menehtynyttä, unohdettua elämää, jotka joutuivat kokemaan ihmisen välinpitämättömyyden. Kaipaako heitä kukaan? ”Me kaipaamme ja olemme pahoillamme”, kertoi mukana ollut vapaaehtoinen.

Suurkiitos SEY:n jäsenyhdistyksille ja vapaaehtoisille, jotka puurtavat sitkeästi eläinten eteen, vaikka välillä joutuvatkin kohtamaan surullisia asioita <3.

Suomessa hylätään joka vuosi yli 20 000 kissaa. Hylättyjen kissojen kohtalo on usein karu, eikä kaikkia onnistuta viemään turvaan, kuten joitain tässä tarinassa esiintyneitä kissoja. Osa kissoista kuolee luontoon, nälkään tai pakkasten myötä kylmyyteen.  Lähes 10 000 kissaa päätyy joka vuosi löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides niistä haetaan takaisin omaan kotiinsa.

Mikäli havaitset useita vapaasti liikkuvia kissoja, tai saat tietää tämän tarinan kaltaisista paikoista, joissa kissat ovat heitteillä, toimi. Ilmoita asiasta asuinpaikkakuntasi valvontaeläinlääkärille, eläinsuojeluneuvojalle tai paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle.