Kalojen hyvinvointia ei voi jättää suositusten varaan 

Maa- ja metsätalousministeriö vastasi Yle MOT:n Kipeäksi kasvatettu kirjolohi -dokumentissa (17.2.) esitettyyn huoleen siitä, miten kaloja suomalaisissa kasvattamoissa kohdellaan. Viranomaisten mukaan ohjeita ja lomakkeita on tarkoitus päivittää ja otantatarkastukset aloittaa viiden vuoden sisään. Ministeriö totesi myös, että kalaterveys- ja ympäristövalvontaa kalalaitoksille jo tehdään. 

SEY Suomen eläinsuojelu pitää valvontaviranomaisten kaloihin liittyvää lisäkoulutusta tervetulleena. Valvonnan tehostaminen ei nykytilanteessa kuitenkaan riitä, jos tuotannossa ja lainsäädännössä ei juurikaan huomioida kalojen hyvinvointia. 

Eläinten hyvinvointi ja siitä huolehtiminen tarkoittaa muutakin kuin sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Tämä ymmärretään muiden eläinten kohdalla jo paremmin, mutta kalojen kokemusmaailma ja tarpeet eivät vielä saa ansaitsemaansa huomiota. Nykytuotannossa elävien kalojen ei ole mahdollista liikkua laajalla alueella, tutkia ympäristöään tai piiloutua. Ahtaasti ja virikkeettömästi kasvatetut kalat eivät siis voi hyvin, vaikka lomakkeita päivitettäisiin.

Lain mukaan eläintä on hoidettava siten, että sillä on mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Se tarkoittaa eläimen ravinnon etsintään, ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tarpeiden huomioon ottamista. Eläinten hyvinvointilaki koskee kaikkia eläimiä, joten lain edellytysten tulisi täyttyä kalojenkin kohdalla.

Koemme, ettei kalojen hyvinvoinnin viranomaisvalvontaa voi riittävissä määrin parantaa ennen kuin meillä on kalalajikohtainen lakiasetus, joka muodostaa pohjan hyvinvoinnin valvonnalle.

Allekirjoita vetoomuksemme sen puolesta, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaa työn kalojen hyväksi laatimalla kirjolohille oman hyvinvointiasetuksen.