Taustatietoa kirjolohivetoomuksestamme
Suomessa kirjolohi muodostaa 95 % ruoaksi kasvatettavasta kalasta. Tämän voidaan arvioida tarkoittavan jopa yli 6,5 miljoonaa kalayksilöä. Määrä on moninkertainen esimerkiksi sikojen ja nautojen vuotuisiin tuotantomääriin nähden.
Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä. Koemme, ettei tavoite ole kestävällä pohjalla ilman kalan hyvinvoinnin huomioon ottamista.
Kaloja koskeva lainsäädäntö laahaa perässä
Kalat eroavat fysiologisesti nisäkkäistä ja linnuista, joten ymmärrys niiden kokemusmaailmasta ja tarpeista jää muihin eläimiin verrattuna usein huomiotta. Lisäksi maalla elävien tuotantoeläinten kasvatukseen verrattuna kalankasvatus on suuressa mittakaavassa varsin tuore ala, ja kaloja koskeva lainsäädäntö onkin laahannut pitkään muun lainsäädännön perässä.
Lajityypillisen käyttäytymisen kannalta keskeisiä käyttäytymistarpeita kaloille ovat esimerkiksi laaja-alainen liikkuminen, piiloutuminen ja stressaavien tilanteiden välttäminen sekä ympäristön tutkiminen, mitkä eivät tällä hetkellä kalankasvatuksessa toteudu. Kalankasvatuksessa tulisi kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomioita kalojen elämänlaadullisiin tekijöihin, jotta kalojen hyvinvoinnista voitaisiin aidosti puhua. Tämä edellyttää kaloja koskevan lainsäädännön saattamista ajan tasalle.
Lain mukaan eläintä on hoidettava siten, että sillä on mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Muun muassa eläimen ravinnon etsintään, ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tarpeet on huomioitava. Eläinten hyvinvointilaki koskee kaikkia eläimiä ja edellytysten tulisi täyttyä myös kalojen kohdalla. Jotta lain vaatimukset kalojen hyvinvoinnin osalta toteutuisivat, kalankasvatukselle tarvitaan nykyistä Valtioneuvoston kalansuojeluasetusta tarkemmat minimivaatimukset.
Myös valvonta sakkaa
Kalojen heikompi asema sekä niitä koskevan hyvinvointilainsäädännön puutteellisuus heijastuu karulla tavalla myös valvontaan. Kalojen osalta Suomen kasvattamoilla ei esimerkiksi tehdä lainkaan EU:n valvonta-asetuksen edellyttämiä kalojen hyvinvoinnin otantatarkastuksia.
Kirjolohille tarvitaan hyvinvointiasetus
Esitämme, että Suomeen laaditaan ruoaksi kasvatettavien kirjolohien lajikohtainen hyvinvointiasetus, joka huomioi kalojen lajityypilliset ominaisuudet ja tarpeet niin ravinnon, kasvuympäristön ja sen virikkeellistämisen, terveyden kuin myös käyttäytymisen osalta. Kasvatettavien kalojen hyvinvointia tulee edistää kansallisella tasolla myös muilla keinoin, kuten hyvinvointia edistävällä tukipolitiikalla sekä viestinnän ja tutkimuksen muodossa. Kirjolohiasetusta tulee myöhemmin käyttää pohjana myös muiden ruuaksi kasvatettavien kalojen hyvinvoinnista säätämiseen.
Pyydämme ministeriötä kiirehtimään kansallisen kalankasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista ja tarkentamista.
SEY Suomen eläinsuojelu on edistänyt kalojen hyvinvointia määrätietoisesti jo vuosien ajan
- Teimme vuonna 2023 laajan katsauksen kirjolohien hyvinvointiin (pdf), ja esitimme miten kasvatettujen kalojen hyvinvointia voitaisiin parantaa. Toimitimme katsauksen muassa aluehallintovirastoille ja kalankasvattajille.
- Olemme olleet myötävaikuttamassa siihen, että kalojen hyvinvointi ja terveys nousi yhdeksi Manner-Suomen vesiviljelystrategian 2030 (pdf) strategisista valinnoista.
- Ajoimme vuodesta 2020 lähtien Suomeen perustettavaksi kansallista kalojen hyvinvointiohjelmaa, joka käynnistyikin vuonna 2023.
- Olemme ainoana eläinsuojelujärjestönä mukana Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman 2021–2027 seurantakomiteassa sekä kalojen hyvinvointiohjelman ohjausryhmässä. Edistämme kalojen hyvinvoinnin kansallista kehittämistä yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa.
