Usein kysytyt kysymykset

Mistä kissakriisissä on kyse?

Onko Suomessa vielä kesäkissoja?

Mikä on kissapopulaatio?

Mihin SEYn arvio 20 000 hylätystä kissasta perustuu?

Miten kissapopulaatioita hoidetaan SEYn paikallisissa eläinsuojeluyhdistyksissä?

Mitä muuta SEY tekee kissakriisin ratkaisemiseksi?

Miten voin auttaa populaatiokissoja?

Mihin lahjoitukseni kissakriisin ratkaisemiseksi menee?

Mikä Kissakriisi-kampanja

Voinko vielä ostaa Kissanauhan jostain?

Voiko populaatiokissan adoptoida? Voiko se kesyyntyä?

Miksi lähimmällä eläinsuojeluyhdistykselläni ei ole kissoja saatavilla? Minkä takia 20 000 hylättyä kissaa ei näy kotia etsivien määrässä?

Saako kissa mielestänne ulkoilla valvomatta?

Palaa kampanjasivulle


Mistä kissakriisissä on kyse?

Kissa on Suomen kaltoinkohdelluin lemmikkieläin. Joka vuosi Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa. Hylättyjen kissojen kohtalo on karu. Osa niistä kuolee luontoon, nälkään tai pakkasten myötä kylmyyteen. Lähes 10 000 kissaa päätyy joka vuosi löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides niistä haetaan takaisin omaan kotiinsa. Löytöeläintaloihin päätyneille kissoille yritetään etsiä uutta kotia, mutta osa joudutaan lopettamaan villiintyneisyyden, sairauksien tai tilanpuutteen takia.

Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat kissapopulaatioiden kissat. Ne elävät suurissa kissajoukoissa ilman kunnollista huolenpitoa, lisääntyvät hallitsemattomasti ja kärsivät useista erilaisista sairauksista, nälästä ja kylmästä. Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja SEYn eläinlääkäreille suunnatussa kyselyssä (2019) kissojen hyvinvoinnin ongelmakohdista vastaajat pitivät vakavimpina kissoja koskevina eläinsuojeluongelmina vapaasti lisääntyviä kissoja, kissapopulaatioita sekä hylättyjä kissoja.

Kissakriisissä ei ole kyse kesäkissailmiöstä, vaan ympärivuotisesta ongelmasta. Vapaaehtoisille eläinsuojeluneuvojillemme tehdyn kyselyn mukaan heidän tietoonsa tulleet kissojen heitteillejättötapaukset ovat viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen lisääntyneet selvästi. Myös kissoihin liittyviä eläinsuojeluilmoituksia tulee selvästi aikaisempaa enemmän. Erityisesti luontoon syntyviä kissoja tulee vapaaehtoistemme hoitoon enemmän kuin aikaisemmin. Kissakriisin pahenemien voi liittyä myös siihen, että ihmisten ilmoittamiskynnys avun tarpeessa olevista kissoista on madaltunut.

Kissoihin liittyvät ongelmat juontuvat kissan heikosta arvostuksesta. Kissan ajatellaan olevan helppo lemmikki, joka ei tarvitse kovin kummoista hoitoa. Jos kissalle sattuu jotain, uuden saa halvalla. Lisäksi kissoihin liittyy paljon sitkeitä, kissoille haitallisia myyttejä. Ei esimerkiksi pidä paikkaansa, että naaraskissan pitäisi saada ainakin yhdet pennut, että kissan olisi päästävä ulkoilemaan vapaana tai että kissa ei kiintyisi ihmiseen.


Onko Suomessa vielä kesäkissoja?

Kesäkissalla on yleensä tarkoitettu kissaa, joka otetaan kesän ajaksi mökkihuvitukseksi ja hylätään syksyn tullen. SEYn kokemuksen mukaan varsinaisia kesäkissoja tässä merkityksessä ei enää ole. Kissoja hylätään Suomessa ympäri vuoden. Ympäri vuoden ihmiset myös ruokkivat pihapiirissa pyörivää koditonta kissaa. Ruokittavalle kissalle käy huonosti, kun ruokinta loppuu, pakkaset kiristyvät tai kissan terveys pettää. Leikkaamattomana se usein myös tuottaa lisää kodittomia kissoja.

Merkittävä osa kissojen kriisiä ovat kissapopulaatiot. Populaatioiden kissat elävät suurissa kissajoukoissa ilman kunnollista huolenpitoa, lisääntyvät hallitsemattomasti ja kärsivät useista erilaisista sairauksista, nälästä ja kylmästä.


Mikä on kissapopulaatio?

Kissapopulaatio on joukko kissoja, jotka lisääntyvät keskenään hallitsemattomasti ja sisäsiittoisesti. Kissapopulaatio saa usein alkunsa leikkaamattomista, valvomatta ulkona liikkuvista lemmikkikissoista. Kissapopulaatioita löytyy niin maaseudun pihapiireistä kuin kerrostaloasunnoistakin. Suomessa on satoja kissapopulaatioita, ja yhdessä populaatiossa voi olla satakin kissaa.

Kissapopulaatio syntyy ja pysyy yllä ihmisen toimien seurauksena. Monia populaatioita joku ruokkii ja tarjoaa jonkinlaista suojaa kissoille. Silti kissojen hoito on yleensä laiminlyöty, ja ne ovat usein sairaita, nälkiintyneitä ja sisäsiittoisia. Moni populaatiokissa on ihmistä kohtaan arka ja pelokas, koska se on ollut lemmikkikissaa vähemmän tekemisissä ihmisen kanssa.

Infografiikkaa. Kissapopulaation synty

Kissojen määrä
puolen vuoden kuluttua 6
vuoden kuluttua 18
puolentoista vuoden kuluttua 54
kahden vuoden kuluttua 162.

Kissa synnyttää pentuja kaksi kertaa vuodessa. Pentuja syntyy joka kerta keskimäärin neljä, joista puolet on naaraskissoja. Sekä kantaemo että naaraspennut saavat neljä uutta pentua puolen vuoden välein. 

Luvut perustuvat eläinsuojelutyötä tekevien ihmisen kokemuksiin ja ovat suuntaa-antavia. Käytännössä populaatioon syntyvien ja lisääntymisikäiseksi selviävien pentujen määrä vaihtelee.

Mihin SEYn arvio 20 000 hylätystä kissasta perustuu?

Luku perustuu tutkimukseemme (pdf), jossa löytöeläintaloihin toimitettiin arviolta 7 500–8 000 kissaa (selvityksessä 6478 kissaa; 84% kunnista). Lisäksi eläinsuojeluyhdistyksiin toimitetaan noin 5 000 kissaa, jotka ovat löytöeläimiä, populaatiokissoja ja omistajien sosiaalisista syistä uutta kotia tarvitsevia.

Kodittomien kissojen määrä Suomessa on yllä mainittuja lukuja huomattavasti suurempi. Tämä johtuu siitä, että luvussa ei ole mukana populaatiokissoja, joita ei ole saatu kiinni tai joita ei ole löydetty. Siinä ei myöskään ole harkitsemattomasti otettuja kodinvaihtajia, yksityisten ihmisten lopettamia kissoja tai luontoon kuolleita kissoja. Näistä ei ole mahdollista saada varmoja lukuja, mutta arviomme on, että vähintään 20 000 kissaa vuosittain hylätään tai syntyy ja kuolee luontoon kodittomana.

Ruotsissa vastaava luku on 120 000 kissaa, joten uskomme oman arviomme olevan pikemminkin ala- kuin yläkanttiin.

Infografiikkaa. Hädänalaisten kissojen määrä 2018. Löytöeläintaloissa: 6 748 (84 % kunnista) + eläinsuojeluyhdistyksissä noin 4 000 (75 % yhdistyksistä) + kissapopulaatiot, joista ei ole ilmoitettu + yksityisten henkilöiden lopettamat kissat + luontoon kuolleet kissat = vähintään 20 000 kissaa. Lähde: Tutkimus kunnallisista löytöeläintaloista 2018

Miten kissapopulaatioita hoidetaan SEYn paikallisissa eläinsuojeluyhdistyksissä?

SEYn jäsenyhdistykset muun muassa loukuttavat kissapopulaatioita turvaan: näin ne eivät voi enää lisääntyä hallitsemattomasti eivätkä esimerkiksi kuole kylmyyteen tai sairauksiin. Moni populaatiosta loukutettu kissa on sairas ja tarvitsee eläinlääkärin hoitoa. Moni niistä tarvitsee myös aikaa ja lempeitä ihmiskontakteja tottuakseen ihmisiin. Osa loukutetuista kissoista on niin sairaita tai jatkuvasti pelokkaita ihmistä kohtaan, että ne joudutaan kärsimyksen välttämiseksi lopettamaan.

Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta ennaltaehkäisevää työtä leikkauttamalla ja tunnistusmerkitsemällä kissoja. Monet myös esimerkiksi tarjoavat lapsille ja nuorille tietoa sekä asennekasvatusta eläinten hyvinvoinnista.


Mitä muuta SEY tekee kissakriisin ratkaisemiseksi?

SEY vaikuttaa lainsäädäntöön siten, että kaikki kissat tunnistusmerkittäisiin ja että vähintäänkin kaikki vapaana ulkoilevat kissat leikkautettaisiin. Lisäksi SEY esimerkiksi pyrkii nostamaan kissan arvostusta ja välittämään ajantasaista tietoa kissoista ja niiden tarpeista.

SEYn toimintaohjelma kissakriisin ratkaisemiseksi:

  1. Kaikki kissat tunnistusmerkitään ja omistajatiedot rekisteröidään.
  2. Lemmikkieläinten rajoittamaton lisäännyttäminen säädetään lainvastaiseksi. (Tämä tavoite on saavutettu uuden eläinten hyvinvointilain myötä.)
  3. Kaikki vapaana ulkoilevat kissat leikkautetaan. Asiasta tehdään kirjaus lainsäädäntöön.
  4. Muut kuin siitokseen suunnitellusti käytettävät kissat leikkautetaan. Esimerkiksi löytöeläintaloista kissat luovutetaan leikattuina.
  5. Kunnat ottavat aktiivisen roolin kissapopulaatioiden ehkäisyssä ja hoidossa. Eläinsuojeluviranomaiset auttavat populaatiokissojen loukuttamisessa, leikkauttamisessa ja tunnistusmerkitsemisessä. Kunta korvaa eläinsuojeluyhdistyksille tai muille vapaaehtoisille toimijoille populaatioiden hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Kuntien kanssa sopimuksella toimivat löytöeläintalot ottavat vastaan populaatiotaustaisia kissoja.
  6. Jokaisella kissalla on myös rahallinen arvo. Kaikista kissoista peritään luovutusmaksu.
  7. Kissoihin kohdistuviin kielteisiin asenteisiin ja harhaluuloihin puututaan viestinnällä.
  8. Eläinten arvostusta opetetaan jo kouluikäisille. Eläinten hyvinvointiopetukseen panostetaan.
  9. Kissan hankinta perustuu tarkkaan harkintaan.

Miten voin auttaa populaatiokissoja?

  1. Lahjoita aikaasi: tule mukaan eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiseksi tai esimerkiksi sijaiskodiksi. Tule vapaaehtoiseksi ottamalla yhteyttä lähimpään yhdistykseesi.
  2. Jos tiedät kissapopulaatiosta tai pihaasi ilmestyy koditon kissa, ilmoita siitä alueesi valvontaeläinlääkärille, paikalliselle eläinsuojeluneuvojallesi tai -yhdistyksellesi. Pihapiirissä liikkuvasta kissasta ilmoittaminen ei ole turhaa hössötystä: se voi pelastaa kissan hengen ja ehkäistä kissapopulaation syntymistä.

Jos sinulla on kissa:

  1. Leikkauta kissasi – erityisesti, jos se ulkoilee vapaana. Kissapopulaatioita syntyy niin kauan, kuin leikkaamattomia kissoja liikkuu vapaina.
  2. Tunnistusmerkitse kissasi eli siruta se ja rekisteröi omistajan tiedot johonkin tietokantaan (esimerkiksi turvasiru.fi). Ilman omistajan yhteystietojen rekisteröimistä ja ajan tasalla pitämistä siru on hyödytön.

Mihin lahjoitukseni kissakriisin ratkaisemiseksi menee?

Lahjoituksesi käytetään paikallisten eläinsuojeluyhdistystemme ja eläinsuojeluneuvojiemme kissojen auttamistyöhön sekä kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön kissojen puolesta.

Tässä esimerkkejä siitä, miten autamme kissoja:

  • Populaatiokissojen pelastaminen. Yhdessä villiintyneessä kissalaumassa voi olla jopa sata kissaa. Arkojen ja huonokuntoisten kissojen loukuttaminen ja pelastaminen populaatiosta vaatii paljon työtä ja resursseja.
  • Kissojen hylkäämisen ennaltaehkäiseminen. Pelkkä tulipalojen sammuttelu ei riitä – on tärkeää pureutua myös kissakriisin juurisyihin. Teemme asiantuntevaa vaikuttamistyötä muuttaaksemme lainsäädäntöä paremmaksi. Kampanjoimme kissojen arvostuksen lisäämiseksi ja haastamme luutuneita asenteita.
  • Pelastettujen kissojen hoitaminen. Kerätyillä varoilla maksetaan eläinlääkärimaksuja, ostetaan ruokaa ja kustannetaan muita kissojen auttamisesta syntyviä kuluja. Pelastettuja kissoja on paljon ja ne ovat usein huonokuntoisia. Kissojen hoitamiseen kuluu paljon lääkkeitä, hoitotarvikkeita, ruokaa ja kissanhiekkaa.

Kiitos tuestasi! Lahjoituksesi voi olla monen hädässä olevan kissan pelastus.


Mikä Kissakriisi-kampanja

Kissakriisi-kampanjalla SEY auttaa populaatiokissoja ja nostaa kissan arvostusta. Käytännössä SEY esimerkiksi

  • vaikuttaa päättäjiin sen puolesta, että kaikki kissat tunnistusmerkittäisiin, vapaana ulkoilevat kissat leikkautettaisiin ja kissojen rajoittamaton lisäännyttäminen säädettäisiin lainvastaiseksi.
  • tukee paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiään taloudellisesti kissapopulaatioiden loukuttamisessa ja leikkauttamisessa. Lisäksi SEY muun muassa tarjoaa paikallisille yhdistyksilleen koulutusta ja pyrkii helpottamaan paikallisten toimijoiden yhteistyötä viranomaisten kanssa.
  • viestii kissan arvosta ja tarpeista sekä luo kansallista tahtotilaa kriisin ratkaisemiseksi

Voinko vielä ostaa Kissanauhan jostain?

SEY on lanseerannut Suomen ensimmäisen eläinsuojelutyöhön varoja keräävän nauhan. Neljä euroa maksavaa Kissanauhaa myytiin Musti ja Mirri -myymälöissä sekä verkkokaupassa 20.8.–19.9.2021. Nauhoja ei enää ole saatavilla. Kissanauhasta saatava tuotto käytettiin kokonaisuudessaan populaatiokissojen auttamistyöhön Suomessa. Tällä hetkellä myynnissä on Tassunauha, jota myydään myös Musti ja Mirri -myymälöissä sekä verkkokaupassa vuoden 2024 loppuun asti. Tassunauhan tuotot käytetään hädänalaisten ja heikossa asemassa olevien eläinten auttamiseen.


Voiko populaatiokissan adoptoida? Voiko se kesyyntyä?

Osa populaatioissa elävistä kissoista on tottuneita ihmisiin, osa taas pelkää ihmistä kovasti. Erityisesti ihmisiin tottumattomat pennut yleensä tottuvat loukutuksen jälkeen pian ihmiseen. Aikuisilla kissoilla ihmiseen tottuminen on haastavampaa. Monilla eläinsuojeluyhdistyksillä on hyviä kokemuksia aran kissan kesyttämisestä pitkäjänteisellä työllä. Se kuitenkin vaatii aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä. Toisaalta on eläinsuojeluteko arvioida huolella, kuinka kauan hyvin arkaa kissaa yrittää kesyttää.


Miksi lähimmällä eläinsuojeluyhdistykselläni ei ole kissoja saatavilla? Minkä takia 20 000 hylättyä kissaa ei näy kotia etsivien määrässä?

Jos suunnittelet kissan adoptoimista, eläinsuojeluyhdistykseltä eläimen adoptoiminen on eläinsuojeluteko. Uudellamaalla ja isoissa kaupungeissa kissoja adoptoidaan eläinsuojeluyhdistyksiltä paljon, ja sen takia sopivaa kissaa ei välttämättä heti löydy paikallisesta eläinsuojeluyhdistyksestä. Kannattaakin tutustua myös Uudenmaan tai isojen kaupunkien ulkopuolisten eläinsuojeluyhdistysten eläimiin.

Aikuisia kissoja on aina pentuja enemmän vailla kotia, sillä erityisesti sosiaaliset pennut saavat kodin yleensä helposti. Harkitsethan siis aikuisen kissan adoptoimista. Aikuinen kissa kiintyy ihmiseen samalla tavoin kuin pentu, ja aikuisetkin kissat oppivat uusia asioita ja ovat usein leikkisiä. Eläinsuojeluyhdistykset myös osaavat usein kertoa kattavasti niiden persoonasta, jolloin oikea koti ja kissa voivat löytää toisensa.

20 000 hylättyä kissaa ei näy suoraan eläinsuojeluyhdistysten kotia etsivien kissojen määrässä myöskään siksi, että kaikki kodittomat kissat eivät valitettavasti koskaan pääse etsimään kotia. Osa esimerkiksi kissapopulaatioista loukutetuista kissoista on niin sairaita tai jatkuvasti pelokkaita ihmistä kohtaan, että ne joudutaan kärsimyksen välttämiseksi lopettamaan.


Saako kissa mielestänne ulkoilla valvomatta?

Suosittelemme ulkoiluttamaan kissoja vain valvotusti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ulkotarhassa tai valjaissa. Ulkoilu on monin tavoin hyväksi kissan hyvinvoinnille, kun kissa on totutettu siihen. Kissa on kuitenkin totutettava ulkoiluun rauhassa ja yksilökohtaisesti. Aikuiselle ulkoiluun tottumattomalle kissalle ulkoilu voi aiheuttaa voimakastakin pelkoa, jolloin ulkoilusta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kissanpennut tulisi totuttaa valvottuun ulkoiluun.

Valvomattomaan ulkoiluun liittyy paljon riskejä sekä kissan että luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnille, eikä se siksi ole suositeltavaa. Vapaana liikkuvat kissat aiheuttavat kärsimystä ja kuolemia suurelle määrälle luonnossa eläviä pikkulintuja, jyrsijöitä ja matelijoita. Näille eläimille aiheutuvaa kärsimystä ei voida pitää kissan hyvinvointia vähäisempänä seikkana.

Mikäli kissa kuitenkin ulkoilee valvomatta, on sen ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnille koituvat riskit pyrittävä minimoimaan. Esimerkiksi kissan terveydestä ja riittävästä ruoan ja veden saamisesta on huolehdittava, kissan on oltava rokotettu, leikattu ja tunnistusmerkitty, ja kissalla on oltava aina saatavilla lämmin, suojaisa paikka. Lintujen pesimäaikana kissan vapaana liikkumista tulee mahdollisimman pitkälti välttää.

Lainsäädäntö ei tällä hetkellä anna selvää vastausta siihen, missä tilanteissa kissojen vapaana ulkoilu on kiellettyä. Tavoitteenamme on, että asiasta linjataan kissa-asetuksessa, jota aletaan tietojemme mukaan valmistella muutaman vuoden kuluttua.


Palaa kampanjasivulle

Jaa sivu
Skip to content