Luonnos hyvinvointilaista julkaistiin – laissa edelleen vakavia puutteita tuotanto- ja turkiseläinten kohdalla, lemmikkieläimiä koskevat parannukset sen sijaan kiitettäviä

4.11.2021

Hallitus julkisti tänään luonnoksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle, ja esityksen on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn keväällä. 

SEY Suomen eläinsuojelu on tyytyväinen moniin ehdotettuihin parannuksiin, mutta lakiin tulee SEYn näkemyksen mukaan tehdä edelleen merkittäviä muutoksia ennen sen hyväksymistä. 

–  Peräti kymmenen vuotta valmisteltu lakiluonnos jättää edelleen perustavanlaatuisia eläinten hyvinvointitarpeita toteuttamatta erityisesti tuotantoeläinten osalta. Esimerkiksi munijakanoja ja turkiseläimiä olisi edelleen sallittua pitää koko elämänsä ajan pienessä häkissä, ja laki sallisi edelleen nautojen kytkemisen paikalleen parteen yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa siten, etteivät ne pääse edes jaloittelemaan. Laki altistaisi myös edelleen tiettyjä eläimiä pitkittyneelle janolle ja sallisi porsaiden kirurgisen kastraation ilman tehokasta kivunpoistoa, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White. 

–  On muistettava, että nyt säädetään lakia, jonka tulee turvata ja edistää eläinten hyvinvointia arviolta seuraavan 20 vuoden ajan. Kansalaisten tahdonilmaukset eläinten paremmasta suojelusta ovat yhä äänekkäämpiä. Meillä on puolueille suunnattujen kyselyjen perusteella nyt eläinten kannalta edullinen hallitus, joten on selvää, että luonnos on eläinsuojelijoille näiltä osin pettymys. 

SEY näkee tuotantoeläinten kohdalla valopilkkuna uusien porsitushäkkien rakentamiskiellon. Tämä tarkoittaisi sikaemakoiden kohdalla säännönmukaisesta häkissä pidosta luopumista, joskin vasta pitkän ajan kuluttua. Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta sekä kastraation yhteydessä käytettävästä kivunlievityksestä on jo tekeillä selvitys. 

–  Porsaiden kirurginen kastraatio, joka tehdään ilman likikään riittävää kivunlievitystä, on menettely, josta olisi pitänyt päästä eroon jo vuosia sitten. Vaihtoehtoja niin sanotun karjun hajun estämiseksi on jo tarjolla, mutta tahtoa niiden käyttöönottoon ei ole ollut tarpeeksi. Edellytämme asiaan nopeita ratkaisuja heti selvityksen valmistumisen jälkeen, White kommentoi. 

Lemmikkieläinten hyvinvointiin merkittäviä parannuksia 

Eläinten hyvinvointilakiluonnoksessa esitetään, että alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen maahantuonti Suomessa tapahtuvaa myyntiä varten kiellettäisiin. Lisäksi säädettäisiin koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten vähimmäissisällöistä siten, että myyjä olisi paremmin jäljitettävä.  

–  Suurin osa pentutehtailijoista myy eläimiä verkossa, joten lemmikkien verkkokaupan huomattavasti tiukempi säätely on ollut yksi päätavoitteistamme, jossa on myös onnistuttu. Saimme lakivalmisteluun keinoja pentutehtailun kitkemiseksi sitkeän kampanjoinnin ja vaikuttamistyön tuloksena. Tämä on selkeä onnistuminen ja kiitettävä asia, sanoo White. 

Selkeä parannus ja vaikuttamistyön tulos on myös eläimille haitalliseen jalostukseen puuttuminen. Eläinlääkäreille säädettäisiin ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen takia koirille ja kissoille tehdyistä leikkauksista ja muista toimenpiteistä. Eläintä ei saisi käyttää jalostukseen, jos se todennäköisesti periyttäisi jälkeiselleen sellaisia ominaisuuksia, joista on haittaa tämän hyvinvoinnille tai jos se ei pysty lisääntymään luonnollisella tavalla. 

–  Lakiluonnoksen ohessa on myös maininta tulevasta asetuksesta kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, joka tulisi voimaan vuonna 2026. Asetus on merkittävä parannus ja yksi ratkaisu meneillään olevan kissakriisiin, White sanoo. 

Eläinsuojeluvalvontaan ei riittäviä panostuksia 

Lakiehdotuksesta on poistettu suunnitteilla ollut velvollisuus järjestää eläinten hyvinvoinnin valvonta myös virka-ajan ulkopuolella, koska se edellyttäisi lisäresursseja valvontaan.  

–  On aivan selvää, että eläinsuojeluvalvonta tarvitsee nimenomaan lisäresursseja. Valvontaeläinlääkärit raportoivat toistuvasti työuupumuksesta, ja teettämämme selvityksen mukaan peräti 90 prosenttia valvontaeläinlääkäreistä kokee voimattomuuden tunteita työssään. Tämä ei voi olla vaikuttamatta eläinten hyvinvointiin, White sanoo. 

SEY tekee lähiaikoina tarkemman analyysin luonnoksesta ja antaa sen perusteella lausunnon. 

Lisätiedot: 

Kati White 
toiminnanjohtaja 
kati.white@sey.fi 
p. 050 371 2740 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Hallitusohjelmassa on runsaasti eläinten hyvinvointiasioita, mutta tuotantoeläimet on jälleen unohdettu

Kuva: Katja Patrikainen TIEDOTE 4.6.2019 Alkanut hallituskausi on eläinsuojelullisesti ratkaisevan tärkeä, sillä se…

Lue lisää

80 % suomalaisista haluaa tuotanto- ja turkiseläimet pois ahtaista häkeistä ja parsista

Ylivoimainen enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että tuotanto- ja turkiseläinten tulisi päästä liikkumaan päivittäin usean neliömetrin alueella. Suomalaisista 53 % on erittäin ja 27 % melko samaa väittämän kanssa.

Lue lisää
Jaa sivu
Skip to content