Roope-kissan pitkä tie kesykissaksi

Roope-kissa ja Satakunnan eläinsuojeluyhdistys ovat käyneet läpi pitkän prosessin, jotta arka populaatiosta löytynyt kissa kesyyntyisi. Populaatiokissat eivät ole yleensä tottuneet ihmisiin, koska ne tyypillisesti elävät ulkorakennuksissa ilman ihmiskontaktia. Kissoista muodostuu populaatio, kun ne lisääntyvät keskenään.

Viime vuoden kesäkuussa Satakunnan eläinsuojeluyhdistys sai pyynnön loukuttaa eräässä piharakennuksessa eläneet toistakymmentä populaatiokissaa. 

Kahden viikon loukutusjakson viime metreillä loukkuun päätyi myös kolli, joka oli todella pelokas. Osa populaation nuorista kissoista oli uteliaampia ja tottuneempia ihmiseen, mutta tämä kolli sähisi ja murisi, jos siihen päin katsoi, eikä se mennyt edes syömään ihmisen ollessa läsnä.

Kollin toinen silmä oli sokea tai ainakin puolisokea ja sen korva oli haljennut. Siksi sitä kutsuttiin aluksi Rosvo-Roopeksi. Näkövamma voi olla syynä siihen, miksi Roope oli niin arka ja viihtyi sijaiskodissaankin sängyn alla.

Roopen totuttaminen ihmisiin on tärkeintä

Eläinsuojeluyhdistyksen hoidossa Roope pääsi sijaiskotiin, jossa kotihoitaja käytti paljon aikaa aran kissan totuttamiseen ihmisen seuraan.

Satakunnan eläinsuojeluyhdistys pyrkii siihen, että kotia etsivät kissat olisivat uuteen kotiin päätyessään jo melko kesyjä, sillä sellaisia kotiehdokkaita, jotka haluaisivat jatkaa kesytystyötä kotona, on rajallisesti. Yleensä ihmiset haluavat kissan, jonka kesyttämisen eteen ei tarvitse nähdä paljoa vaivaa. Kesytyksessä lähdetään liikkeelle hyvin pienistä asioista. Ensin kissa totutetaan olemaan samassa huoneessa ihmisen kanssa.

Alussa kotihoitaja makoili makuuhuoneen lattialla, jotta Roope lopulta uskaltaisi sulkea silmänsä, vaikka ihminen on vieressä. Seuraava askel oli se, että kissa uskalsi maata rennosti kyljellään ihmisen seurassa. 

Populaatiokissat eivät yleensä ole tottuneet ihmisiin

Populaatiosta loukutettu kissa voi olla käytökseltään kuin eri eläin kesyyn kotikissaan verrattuna. Kesytykseen menee usein ainakin puoli vuotta tai vuosi. 

Aran kissan kesyyntyminen tuntuu palkitsevalta silloin, kun kissa käyttäytyy rennosti. Myös hädässä olevien eläinten auttaminen tuntuu arvokkaalta. 

Pitkä matka kotikissaksi

Eläinsuojeluyhdistykset ovat tarkkoja kotien etsinnässä. Kotiehdokkaita karsiutuu, koska eläintä ei saa mukaansa ensikäynnillä, vaan eläimeen täytyy ensin tulla tutustumaan. Monelle kotiehdokkaille tulee yllätyksenä myös se, ettei kissaa saa ilmaiseksi.

Roopekin etsi pitkään omaa loppuelämän kotia. Roopen kaltaiselle herkälle tapaukselle kodin löytäminen voi olla haastavaa, mutta eläinsuojeluyhdistyksen mukaan lopulta tällaisillekin kissoille löytyy yleensä lopulta koti. Näin kävi Roopenkin tapauksessa. Nyt Roope viettää mukavia kissanpäiviä ihan omassa kodissaan.

Lämmin kiitos Satakunnan eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoistoimijoille, Roopen sijaiskodille sekä Roopen kodille tärkeästä työstä. Kiitos kuuluu myös kaikille, jotka ovat ojentaneet auttavan kätensä kissapopulaatioiden kissojen puolesta.  

Suomessa hylätään joka vuosi yli 20 000 kissaa. Hylättyjen kissojen kohtalo on usein karu, eikä kaikille käy yhtä hyvin kuin Roopelle. Osa kissoista kuolee luontoon, nälkään tai pakkasten myötä kylmyyteen.  

Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat kissapopulaatioiden kissat – eli juuri sellaiset kuin Roope, jonka Satakunnan eläinsuojeluyhdistys pelasti. Nämä kissat elävät suurissa kissajoukoissa ilman kunnollista huolenpitoa, lisääntyvät hallitsemattomasti ja kärsivät useista erilaisista sairauksista, nälästä ja kylmästä.  

Kissakriisi on ympärivuotinen ongelma. Autathan, ennen kuin on liian myöhäistä.