Turkistotuudet: eläimet
<< Takaisin Turkistotuudet-etusivulle
1.
Tiesitkö, että vuonna 2022 Suomessa kasvatettiin ja tapettiin 1,3 miljoonaa turkiseläintä? Vuonna 2021 turkistarhoille syntyi noin kaksi miljoonaa turkiseläinten poikasta.
Lähteet: Fifur – Tilastot 2023
2.
Tiesitkö, että turkiseläimiä kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä, jotka on sijoitettu rinnakkain niin sanottuihin varjotaloihin? Ketulla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,25 m2.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
3.
Tiesitkö, että Suomen Eläinlääkäriliitto on ottanut vuonna 2023 kielteisen kannan nykymuotoiseen turkistarhaukseen? Eläinlääkäriliiton mukaan nykymuotoinen häkkikasvatukseen perustuva turkistarhaus estää turkiseläimiä toteuttamasta hyvinvoinnilleen välttämättömiä lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ja on siten vastoin eläinten hyvinvointilain tarkoitusta. Lisäksi Eläinlääkäriliitto painottaa turkistarhauksen negatiivisia ympäristövaikutuksia ja turkistarhaukseen liittyvää kohonnutta zoonoosien eli eläimistä ihmiseen tarttuvien tautien riskiä.
Monet turkistarhaukseen perehtyneet eläinlääkärit ovat sillä kannalla, että vaikka turkistarhalla pyrittäisiin hoitamaan turkiseläimiä hyvin, eläinten hyvinvointi ei voi vallitsevissa olosuhteissa toteutua.
Lähteet: Suomen Eläinlääkäriliiton kanta turkkien vuoksi kasvatettavien eläinten pidosta
4.
Tiesitkö, että turkiseläimiä on tarhattu alle sata vuotta, joten ne eivät ole ehtineet käydä läpi täydellistä domestikoitumisprosessia? Turkistarhoilla pienissä häkeissä pidettäviä turkiseläimiä voitaneenkin siis käytännössä pitää villieläiminä. Domestikoituminen, eli geenien tasolla tapahtuva kesyyntyminen, muun muassa helpottaa eläimen sopeutumista ihmisen läsnäoloon ja vähentää ihmiseen kohdistuvaa arkuutta.
Domestikoitumattomien tai puutteellisesti domestikoituneiden turkiseläinteneläinten lukitseminen häkkeihin ihmisen välittömään elinpiiriin saattaa aiheuttaa eläimille kohtuutonta stressiä ja vaikuttaa sitä kautta negatiivisesti niiden hyvinvointiin.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 6/2013 vp
5.
Tiesitkö, että eläimellä on voimakas tarve toteuttaa tiettyä lajilleen tyypillistä käyttäytymistä? Lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on eläimen hyvinvoinnille välttämätöntä. Turkiseläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ovat mm. saalistuskäyttäytyminen, tarve reviirin puolustukseen, lisääntymiskäyttäytyminen ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia suhteita.
Nykymuotoisessa turkistarhauksessa eläimillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toteuttaa näitä hyvinvoinnilleen välttämättömiä tarpeita.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta – Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus – Tuotanto- ja pitotavat
6.
Tiesitkö, että eläimen elinolosuhteet, resurssien, kuten ruuan, määrä tai sen enempää domestikoituminenkaan eivät vaikuta lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin? Häkissä elävällä turkiseläimellä on siis yhtä suuri tarve toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan kuin sen villinä ja vapaana elävällä lajitoverillaankin.
Nykymuotoisessa turkistarhauksessa eläimillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toteuttaa näitä hyvinvoinnilleen välttämättömiä tarpeita.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta – Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus – Tuotanto- ja pitotavat
7.
Tiesitkö, että luonnossa ketun reviiri voi olla jopa useita hehtaareja? Tukikohtanaan se käyttää kaivamaansa pesäluolaa. Turkistarhalla kettu elää 0,8 m2:n verkkopohjaisessa häkissä.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet luonnossa
8.
Tiesitkö, että minkin luontainen ympäristö on veden äärellä? Turkistarhalla minkki elää 0,25 m2:n verkkopohjaisessa häkissä, jossa se ei pääse uimaan.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet luonnossa
9.
Tiesitkö, että pienissä, verkkopohjaisissa häkeissä esimerkiksi ketulle välttämätön kaivamisen tarve tai minkeille välttämätön uiminen on mahdotonta toteuttaa?
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
10.
Tiesitkö, että turkiseläimillä on todettu stereotyyppistä käyttäytymistä, apatiaa, pelkotiloja sekä itsensä ja lajitovereiden vahingoittamista? Monet turkiseläinten käytöshäiriöt kertovat hyvinvoinnin puutteista.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
11.
Tiesitkö, että monet turkiseläinten käytöshäiriöt kertovat hyvinvoinnin puutteista? Aktivistien suomalaisilla turkistiloilla kuvaaman materiaalin mukaan turkiseläimillä esiintyy vakavaa häiriökäyttäytymistä, lajitovereiden tappamista, vahingoittamista ja syömistä, vakavia ja hoitamattomia silmä-, ien- ja muita tulehduksia, vahingoittuneita ja halvaantuneita raajoja ja irtipurtuja häntiä.
12.
Tiesitkö, että jalkaviat ja liikkumisvaikeudet ovat suomalaisilla turkisketuilla erittäin yleisiä?
13.
Tiesitkö, että laki määrää turkiseläimille virikkeitä, joita ovat käytännössä ketuilla makuuhylly ja pureskeltavaksi tarkoitettu purukapula, käytännössä halko, ja minkeillä oljet pesäkopissa? Laissa pakollisiksi säädetyt virikkeet eivät kuitenkaan riitä varmistamaan turkiseläinten mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvoinnilleen välttämättömiä lajityypillisiä käyttäytymistarpeita.
Lue lisää: Ruokavirasto – Turkiseläin – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna
Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
14.
Tiesitkö, että eläintarhoissa ketuilla, supikoirilla ja naaleilla on oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m²? Turkistarhalla ketulla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,25 m2.
Toiselle koiraeläimelle, kesykoiralle, tarjottuna turkisketun pito-olosuhteet rikkoisivat säädöksiä monin tavoin.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
SEY – Älä häkitä: Mitä laissa sanotaan?
15.
Tiesitkö, että turkiseläimiä on jalostettu tuottoisammiksi, mikä tarkoittaa eläimen suurempaa kokoa ja siten isompaa nahkaa? Sinikettujen koko onkin viimeisten 15 vuoden aikana kasvanut. Suuren kokonsa lisäksi siniketut ovat usein myös lihavia, mikä altistaa ne lukuisille terveysongelmille.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
16.
Tiesitkö, ettei tarhattujen turkiseläinten lisääntymismenestys ole läpihuutojuttu? Lisääntyminen saattaa epäonnistua siirtosnaaraan kärsimien hyvinvointiongelmien, kuten sosiaalisen stressin tai ihmispelon, takia. Poikimisen epäonnistumista ihmisiin kohdistuvan pelon vuoksi tapahtuu etenkin ketuilla.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
17.
Tiesitkö, että Suomessa kasvatetut jättiketut ovat viime aikoina herättäneet huolta myös kansainvälisesti? Suurikokoisten sinikettujen lihavuus ja roikkuva nahka aiheuttavat haittaa eläinten hyvinvoinnille. Huolta herättää myös yleinen sinikettujen jalkojen vääntyminen.
Lue lisää: Newsweek – Monster Foxes Caught on Camera at Fur Farms (englanniksi)
18.
Tiesitkö, että turkiseläinten nahkomiskausi on syksyisin, jolloin ketun- ja minkinpoikaset ovat alle vuoden ikäisiä? Ketut lopetetaan sähköllä asettamalla elektrodit ketun peräsuoleen ja suuhun. Minkit lopetetaan hiilimonoksidilla tai hiilidioksidilla lopetuskammiossa.
Lue lisää: Iltalehti – Kaksi kettutarhaa
19.
Tiesitkö, että minkit lopetetaan hiilimonoksidilla tai hiilidioksidilla lopetuskammiossa? Hiilidioksidin käyttöä lopetuksessa arvostellaan voimakkaasti, sillä aiheuttaa eläimille voimakasta epämukavuutta ja tukehtumisen tunteen.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
20.
Tiesitkö, että Euroopan unionin komission tieteellinen komissio on jo vuonna 2001 tehnyt turkistarhauksesta raportin, jossa todetaan, että turkistarhauksessa on puutteita mm. eläinten hyvinvoinnissa ja häkkien koossa suhteessa eläinten kokoon?
Lue lisää: Humane Society International – Fur Farming in the European Union (englanniksi)
21.
Tiesitkö, että Ruokaviraston vuosittaisissa eläinsuojeluvalvontatilastoissa turkisala erottautuu vuodesta toiseen alana, jolla eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntien määrä on korkea? Turkiseläintiloilla on havaittu puutteita pahimmillaan 66 prosentilla tarkastetuista tiloista kuluneen vuosikymmenen aikana. Turkistarhoista reilusti yli 90 prosenttia kuuluu alan vapaaehtoisen sertifioinnin piiriin, mutta silti merkittävä osa tiloista syyllistyy minimilainsäädännön laiminlyönteihin.
Lue lisää: Ruokavirasto – Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2016
22.
Tiesitkö, että vuonna 2022 Ruokaviraston otantaan perustuvissa tarkastuksissa vain 11 prosentilla tarkastetuista turkistarhoista havaittiin eläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä? Määrä on poikkeuksellisen pieni, ottaen huomioon, että turkistarhoilla tiedetään vuosien saatossa tapahtuneen paljon eläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä. Turkiseläintiloilla on havaittu puutteita pahimmillaan 66 prosentilla tarkastetuista tiloista kuluneen vuosikymmenen aikana.
Laiminlyöntien vähäinen määrä vuoden 2022 tarkastuksissa selittyy kuitenkin sillä, että valvonta painottui minkki- ja supikoiratarhoille. Ruokavirasto toteaakin tarkastusten kohdentamisen erityisesti minkki- ja supikoiratiloille olleen epäonnistunut ratkaisu. Siniketut kun jäivät lähes tyystin vaille valvontaa, vaikka Ruokaviraston riskianalyysissa kettujen havaittiin olevan erityisessä riskissä lainsäädännön minimivaatimukset alittaviin hyvinvoinnin laiminlyönteihin.
Lähteet: Ruokavirasto – Otantaan perustuvat tarkastukset 2022
Ruokaviraston raportti – Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2022
23.
Tiesitkö, että turkiseläimet eivät ole lajeina kesyjä ja pelkäävät ihmistä usein huomattavasti? Niitä on jalostettu vasta muutamia vuosikymmeniä, ja jalostus on keskittynyt lähinnä turkin laatuun, eläimen kokoon ja pentutuotantoon, ei eläinten luonteeseen.
Lue lisää: Pickett & Harris – The case against fur factory farming: A scientific review of animal welfare standards and ’WelFur’ (englanniksi)
24.
Tiesitkö, että käytännössä suomalaisilla turkistarhoilla elävät siniketut ovat naaleja (Vulpes lagopus)? Sinikettu-nimitys juontuu naalin siniharmaasta värimuunnoksesta. Suomalaisten turkistilojen sinikettu polveutuu alkujaan paritetuista Alaskan ja Grönlannin siniketuista.
Siniketun ruumiinrakenne on luonnonvaraista naalia kookkaampi, ja turkistarhoilla kokoa on jalostettu entisestään eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
25.
Tiesitkö, että tarhattu hopeakettu ja luonnonvarainen kettu ovat normaalisti lähes samankokoisia, ja ne ovatkin käytännössä samaa lajia (Vulpes vulpes)? Syksyllä isoimmat tarhatut hopeaketut voivat kuitenkin painaa puolitoista kertaa villejä lajitovereitaan enemmän.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
26.
Tiesitkö, että turkiseläinten liikkuminen häkeissä on hyvin rajallista? Tutkimusten mukaan esimerkiksi minkkien stereotyyppinen käyttäytyminen ja passiivinen makaaminen lisääntyvät virikkeettömissä häkeissä. Virikkeiden käytöllä ei ole voitu täysin poistaa minkkien stereotyyppistä käyttäytymistä tarhaoloissa.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
27.
Tiesitkö, että tarhatuista ketun- ja minkinpennuista 10–30 % kuolee ennen vieroitusta? Yleisimpiä pentujen kuolinsyitä ovat abortoituminen, ongelmat synnytyksen yhteydessä, nälkiintyminen ja hypotermia. Stressaantunut emo voi myös tappaa pentunsa itse.
Tutkimusten mukaan pentukuolleisuus on suurinta sellaisilla ihmisen hoidossa olevilla lajeilla, joiden luonnossa elävät sukulaiset liikkuvat laajoilla alueilla.
Lue lisää: Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläinten hyvinvointi
28.
Tiesitkö, että suomalaisten sinikettujen koko on herättänyt huolta ulkomaita myöten? Lehdistö ympäri maailmaa on nimittänyt suomalaisia sinikettuja jopa monsteriketuiksi.
Suomessa sinikettujen koko on kasvanut kasvatuksen tuloksena viime vuosikymmeninä. Suomalaistutkimusten mukaan nahkonta-aikaan siniketut painoivat 1990-luvun puolivälissä alle 10 kiloa, mutta vuoteen 2007 mennessä paino oli noussut 15–20 kiloon.
Kohun jälkeen huutokaupattavien nahkojen pituutta alettiin rajoittaa. Ylipaino aiheuttaa ketuille vakavia hyvinvointiongelmia ja esimerkiksi toistuvia silmätulehduksia.
Turun Sanomat – Uudet kuvat suomalaisista jättiketuista leviävät maailmalla
Newsweek – Monster Foxes Caught on Camera at Fur Farms (englanniksi)
Aftonbladet – Monsterrävar smygfilmade på finska pälsfarmer (ruotsiksi)
The Dodo – People Are Breeding ‘Monster’ Foxes So They Can Sell More Fur (englanniksi)
The Times – Monster Arctic foxes fattened up for fur
29.
Tiesitkö, että jättikokoisten turkiseläinten jalostamisen voidaan katsoa olevan ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa? Eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.
Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiskettujen ruokinnassa ja terveysjalostuksessa parannettavaa
30.
Tiesitkö, että ylipaino pahentaa sinikettujen jalkojen taipumista, aiheuttaa liikkumisvaikeuksia ja tekee eläimistä passiivisia? Turkisala on ilmoittanut puuttuvansa liialliseen ruokintaan, mutta siitä huolimatta tarhoilla on yhä jalostuseläiminä niin sanottuja jättikettuja.
Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiskettujen ruokinnassa ja terveysjalostuksessa parannettavaa
31.
Tiesitkö, että turkiseläinten keväällä syntyneet pennut tapetaan noin puolivuotiaina talvella, jolloin niiden turkki on tuuheimmillaan? Siitoksessa käytettävät eläimet jätetään jäljelle, ja niitä pidetään elossa kolmen-neljän vuoden ikään asti. Pisimmillään siitoskettu voi elää pienessä ja virikkeettömässä häkissä jopa kahdeksan vuotta.
Lue lisää: Iltalehti – Kaksi kettutarhaa
32.
Tiesitkö, että valtaosa turkiseläimistä kasvatetaan niin sanotuissa varjotaloissa? Varjotalot ovat ulkoilmassa olevia sivuilta avonaisia katoksia, joihin eläinten häkit on sijoitettu keskikäytävän molemmin puolin. Varjotalojen olot vaihtelevat sään mukaan. Pahimmillaan herkät poikaset altistuvat varjotaloissa esimerkiksi hypotermialle. Hallikasvatus sen sijaan on yleistynyt erityisesti minkkitarhoilla. Halleissa ammoniakkipitoisuus kuitenkin heikentää ilmanlaatua ja eläinten olot on vielä ulkotiloissa sijaitsevia varjotalojakin virikkeettömämmät.
Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
33.
Tiesitkö, että turkiseläimiä kasvatetaan verkkohäkeissä sekä halleissa että varjotaloissa? Verkkopohjan vuoksi eläinten ulosteet ja virtsa valuvat pois, eivätkä yleensä jää häkin pohjalle aiheuttamaan tauteja ja tahrimaan eläimiä. Maapohja tarjoaisi varsinkin ketuille runsaasti aisti- ja kaivamisvirikkeitä. Vallitsevat tuotantotavat eivät kuitenkaan mahdollista turkiseläinten kasvattamista maapohjalla.
Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
34.
Tiesitkö, että kaikilla turkistarhoilla ei ole lämmitettyä juottojärjestelmää? Tällöin eläimet juotetaan talvisin manuaalisesti ihmisten toimesta, eikä niillä ole jatkuvaa pääsyä juomaveden äärelle. Turkiseläimet eivät siis toisin sanoen pääse sammuttamaan janoaan silloin kuin janottaa, vaan joutuvat mahdollisesti odottamaan janoissaan ihmisen määrittelemän aikataulun mukaisesti jaettavaa juomavettä.
Eläinten hyvinvointikeskus – Turkiseläimet tuotannossa
35.
Tiesitkö, että eurooppalainen turkisala on ottanut käyttöön Welfur-nimeä kantavan sertifikaatin? Sen varjolla ohjelmaan hyväksyttyjen tarhojen tuottamia turkiksia markkinoidaan eettisenä ja vastuullisena vaihtoehtona. Tutkimusten mukaan Welfurin hyvinvointiväitteet ovat kuitenkin hataralla pohjalla, sillä sertifikaatin vaatimukset eivät olennaisesti ylitä lainsäädännön vähimmäistasoa. Lisäksi sertifikaattia valvotaan alan omin voimin. Tarkastajilla on myös osoitettu olevan suoria yhteyksiä turkisalaan, vaikka sidonnaisuudet ovat Welfurin omissa ohjeistuksissa kielletty.
Fur Free Alliance – Why WelFur fails to stop the suffering of animals on fur farms
Eläimellistä viestintää – Läpimäräksi vastuullisuuspesty turkistarhaus
36.
Tiesitkö, että turkisalan oma itsesäätelykriteeristö Welfur ei vaadi käytännössä Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä parempia oloja turkiseläimille? Tiloille ilmoitetaan tarkastuksista etukäteen, eikä yksittäisten tilojen tuloksia julkaista.
Lue lisää: Animalia – Turkistarhaus Suomessa
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Onko tämä lopultakin turkistarhauksen loppu?
Turkistarhauksen on loputtava, ja meille kelpaa mikä tahansa lain kirjaus, joka päästää alan päiviltä.
Lue lisää
Kuolinisku turkistarhaukselle?
Olemme jo pitkään tienneet, että turkistarhaus tulee päättymään myös Suomessa kansainvälisen kehityksen vanavedessä. Lukuisat valtiot ovat kieltäneet turkistarhauksen epäeettisenä, ja monet muotitalot ovat luopuneet aidon turkiksen käytöstä tuotteissaan kuluttajien tultua yhä tietoisemmiksi turkiseläinten huonoista elinoloista ja turkisten tarpeettomuudesta.
Lue lisää
Eläinjärjestöt vaativat kansalaisaloitteella turkistarhauskieltoa koko EU:n alueelle
Animalia, SEY Suomen eläinsuojelu ja Oikeutta eläimille avaavat yhdessä Eurogroup for Animalsin kanssa eurooppalaisen Fur Free Europe -kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on kieltää turkistarhaus sekä turkisten tuonti ja myynti Euroopan unionissa.
Lue lisää
Uusi turkisasetus ei vastaa kansalaisten odotuksia turkiseläinten olojen parantamisesta
Turkiseläinten suojelua koskeva asetus on tulossa lähiaikoina lausuntokierrokselle. Parannuksia turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on…
Lue lisää