Uusi turkisasetus ei vastaa kansalaisten odotuksia turkiseläinten olojen parantamisesta
23.6.2020
Turkiseläinten suojelua koskeva asetus on tulossa lähiaikoina lausuntokierrokselle. Parannuksia turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on vaadittu jo pitkään, ja alan lakkauttamista on ajettu muun muassa Suomen ensimmäisen kansalaisaloitteen voimin. Lausuntokierrokselle tulossa oleva asetus ei SEYn tietojen mukaan ole kuitenkaan tuomassa merkittäviä parannuksia turkiseläinten hyvinvointiin. SEY vaatii, että turkiseläinten olosuhteisiin ja hyvinvointiin tehdään huomattavia ja välittömiä parannuksia aina siihen saakka, kunnes ala lakkautetaan Suomessa.
Turkisasetuksen epäonnistuminen horjuttaisi luottamusta kansalaisvaikuttamiseen
Eduskunta päätyi vuonna 2013 hylkäämään turkistarhauksen lakkauttamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen, mutta totesi mietinnössään, että eläinten hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan lupauksista ja kansalaisten vaatimuksista huolimatta turkiseläinten pito on saanut jatkua entisellään ilman merkittäviä parannuksia.
– Tutkimuksista, kyselyistä ja julkisesta keskustelusta voi päätellä, että nekin, jotka eivät välittömästi vaadi turkistarhauksen lakkauttamista, edellyttävät, että eläinten hyvinvointia turkistarhoilla parannetaan merkittävästi. Esimerkiksi syksyllä 2019 tilaamamme tutkimuksen mukaan 80 prosenttia kansalaisista haluaa, että tuotanto- ja turkiseläimet pääsevät liikkumaan vähintään usean neliömetrin alueella. Tulevassa turkisasetuksessa tällaisia parannuksia ei ole tulossa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.
– On välttämätöntä, että kansalaisten odotukset otetaan huomioon ja eduskunnan kansalaisaloitekeskustelun yhteydessä määräämät muutostarpeet toteutetaan asetusuudistuksessa. Mikäli muutostarpeita ei korjata, se antaa vakavan viestin siitä, että demokraattinen vaikuttaminen kansalaisaloitteen muodossa ei toimi Suomessa.
Turkisala ei onnistu täyttämään nykyisenkään lainsäädännön minimivaatimuksia
Tutkimustiedon valossa tarkasteltuna turkistarhausta on parhaimmillaankin vaikeaa toteuttaa siten, että eläinten tarpeet täyttyvät ja toiminta on samanaikaisesti taloudellisesti kannattavaa.
– Eläinten lajityypilliset tarpeet eivät pääse toteutumaan tarhoilla, mikä aiheuttaa eläimille vakavaa haittaa. Turkiseläimet viettävät koko elämänsä pienessä häkissä, mikä ei riitä täyttämään aktiivisten petoeläinten toiminnantarvetta, sanoo Lindqvist.
– Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia suhteita. Luonnossa ketun reviiri voi olla jopa useita hehtaareja. Minkin luontainen ympäristö taas on veden äärellä.
Ruokaviraston julkaisemien eläinsuojeluvalvonnan tilastojen mukaan 35 prosenttia tarkastetuista turkistarhoista syyllistyi eläinten hyvinvoinnin laiminlyönteihin vuonna 2019. Lisäksi tilakohtaisten laiminlyöntien määrä oli tilastojen mukaan noussut edellisvuodesta.
– Odotamme hallitukselta selkeää parannusta turkiseläinten olosuhteisiin ja siirtymäajalla koko alan lakkauttamista. Turkisasetuksen onnistuminen auttaisi parantamaan vähintään kymmenien miljoonien turkiseläinten elämänlaatua siirtymäajan aikana, sanoo Lindqvist.
SEYn mukaan turkisasetuksen tulee sisältää ainakin seuraavat parannukset:
- Kaikilla eläimillä tulee olla jatkuvasti tarjolla sulaa juomavettä.
- Häkkien verkkopohja tulee korvata materiaalilla, joka ei aiheuta eläinten jaloille epämukavuutta ja vammoja. Pääsy maapohjalle on tarjottava kaikille eläimille.
- Häkkien minimikokoa on kasvatettava, jotta eläimille voidaan tarjota häkissä monipuolisesti virikkeitä.
- Eläimillä pitää olla mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Esimerkiksi minkeille lajityypillistä käyttäytymistä on uiminen, ketuille kaivaminen ja supikoirille talviunien nukkuminen.
- Kaikilla eläimillä tulee olla käytössään pesäkoppi ympäri vuoden.
- Siitoseläimille, jotka elävät tarhalla jopa useita vuosia, tulee tarjota nykyiseen verrattuna moninkertaisesti tilaa, joka on monipuolisesti virikkeistetty.
Tulevan kesän aikana SEY viestii turkisalan ongelmakohdista 100 turkistotuutta -nimisen kampanjan avulla. Kampanjassa esitellään sata turkistarhaukseen liittyvää faktaa ja puretaan alaan liitettyjä uskomuksia. SEYn kampanjaa voi seurata liiton sosiaalisen median kanavissa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa turkisalan epäkohdista ja kerätä nimiä vetoomukseen, joka tähtää paremman turkisasetuksen aikaansaamiseen. Vetoomus toimitetaan hallitukselle lausuntokierroksen päätyttyä.
Lisätiedot
SEYn vetoomus paremman turkisasetuksen puolesta https://sey.fi/turkisvetoomus/
SEYn tutkimus: 80 % suomalaisista haluaa tuotanto- ja turkiseläimet pois ahtaista häkeistä ja parsista https://sey.fi/suomalaiset-haluavat-tuotantoelaimet-pois-hakeista-ja-parsista/
Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin valvontaraportti:
Haastattelut
Maria Lindqvist
Toiminnanjohtaja (vs.)
SEY Suomen eläinsuojelu
p. 050 371 2740