Kissaongelmia ja ratkaisuja

Aina yhteiselämä kissan kanssa ei suju niin kuin ihminen toivoisi. Ongelman ratkaisua etsittäessä on tärkeää ensin sulkea pois fyysisen sairauden mahdollisuus. Sen jälkeen pitää pohtia, onko kissan elinympäristössä tai omistajan käytöksessä jotain korjattavaa. Monen ihmisen kannalta ongelmallisen käyttäytymisen taustalla on kissan kokema stressi.

Jos ratkaisua kissan ei-toivottuun käyttäytymiseen ei löydy suhteellisen nopeasti, huolehtiva lemmikinomistaja kääntyy asiantuntijan puoleen. Esimerkiksi kissan käyttäytymiseen erikoistunut eläinten­kouluttaja tai eläinlääkäri osaa auttaa eteenpäin. Kissan käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa paljonkin nykyaikaisin, tieteeseen pohjautuvin keinoin.

Yöherättely

Kissa on lajityypillisesti hämäräaktiivinen eläin. Sille on lisäksi tyypillistä nukkua muutaman tunnin pätkissä. Omistajan herättely on siksi melko tavallinen ongelma. Herättelyä kannattaa ennaltaehkäistä järjestämälle kissalle paljon mieluisia aktiviteetteja päiväaikaan. Näitä ovat esimerkiksi saalistusleikit sopivilla leluilla omistajan kanssa, ulkoilu ja ruokavirikkeiden parissa puuhailu.

Pidempi saalistusleikkisessio toteutetaan illalla ennen nukkumaanmenoa, minkä jälkeen kissalle tarjoillaan kunnon ateria mielellään ruokavirikkeiden kautta. Nämä keinot lisäävät todennäköisyyttä sille, että kissa nukkuisi yöllä, kuten omistajansakin.

Jotta kissa ei oppisi, että yöhuutelulla saa esimerkiksi ruokaa, kissaa ei kannata huomioida yöaikaan. Jos kissa on jo oppinut ikävän tavan herätellä omistaja keskellä yötä, vaatii käyttäytymisen muuttaminen kärsivällisyyttä. Kissa oppii kyllä ajan kanssa, että omistaja ei enää reagoi sen herättely-yrityksiin, mutta tämä vaatii omistajalta määrätietoista päätöstä olla nousematta sängystä kertaakaan kissan tekemisistä riippumatta.

Osa kissoista puuhastelee siitä huolimatta omiaan yöaikaan lajityypillisen vuorokausirytminsä mukaisesti, mihin voi olla vaikeaa vaikuttaa. Kissoihin perehtyneen eläintenkouluttajan tuesta voi olla paljon apua. Joissain tapauksissa ongelma ratkeaa ruoka-automaateilla, jotka voi ajastaa tarjoilemaan aterian tai pari myös yöaikaan.

Ylipaino

Ylipaino on sisäkissoilla tavallinen vaiva. Lihavuus altistaa monille sairauksille, kuten diabetekselle, virtsatiesairauksille ja nivelongelmille.

Leikatun kissan energiantarve on 20–30 prosenttia pienempi kuin leikkaamattomalla. Samanaikaisesti leikkaaminen yleensä lisää kissan ruokahalua. Sisäkissat viettävät usein myös turhan passiivista elämää, mikä edistää rasvan kertymistä kehoon. Leikatulla kissalla ruuan energiatiheyteen kannattaakin kiinnittää huomiota. Kuivanappuloiden energiatiheys on suuri, kun taas säilykkeissä on korkeamman nestepitoisuuden vuoksi usein vähemmän energiaa. Ruoan korkea vesipitoisuus suojaa myös kissan virtsateitä ja voi lisätä kylläisyyttä sekä aktiivisuutta.

Kissa, jolla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen, saattaa syödä silloinkin, kun sillä ei ole nälkä. Saalistusleikit ovatkin tärkeitä myös painonhallinnan kannalta: ne tarjoavat lajityypillistä tekemistä ja vahvistavat kissan lihaksistoa. Tällöin kissan aineenvaihdunta vilkastuu, ja leikkiessä kissa kokee mielihyvää, mikä usein vähentää sen mielenkiintoa ruokaa kohtaan.

Kissan laihduttaminen täytyy tehdä maltillisesti, eikä kissaa missään nimessä saa paastottaa. Painonpudottajan ruoassa tulisi olla korkea proteiinipitoisuus, vain vähän hiilihydraattia ja kohtuullisesti rasvaa.

Huonekalujen kynsiminen

Kissalla on tarve kynsiä pintoja, eikä sitä voi opettaa siitä pois. Kynsiessään se tekee kolmea asiaa: merkkaa reviirinsä, irrottaa kynsien kuolleen pintakerroksen ja huoltaa lihaksistoaan. Ihminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä kissa kynsii. Kunnon raapimapuu on riittävän tukeva ja korkea niin, että kissa voi venyttäytyä koko pituuteensa kynsiessään. Lemmikkitarvikeliikkeissä on tarjolla nykyään myös monenlaisia muita raapimiskohteita, joten joka kotiin sopiva ratkaisu löytyy varmasti. Raapimakohteet kannattaa sijoittaa paikkoihin, joiden ohi kissa kulkee säännöllisesti.

Kissan rankaiseminen on hyödytöntä, jos se kynsii ihmisen kannalta väärää paikkaa. Rankaiseminen saattaa jopa pahentaa kynsimistä. Kissa kokee omistajan uhkaavan käytöksen seurauksena olonsa epävarmaksi ja yrittää lievittää ahdistustaan raapimalla. Pääsyn väärälle paikalle voi sen sijaan yrittää estää esimerkiksi peittämällä houkuttelevan sohvankulman viltillä. Naamaferomonisuihkeen suihkuttaminen ei-toivottuun paikkaan voi niin ikään vähentää sen kynsimistä.

Ei-toivotun kynsimiskohteen välittömään läheisyyteen kannattaa laittaa tarjolle mahdollisimman hyvä vaihtoehtoinen kohde. Myös kissan suosikkinukkumispaikan lähellä voi olla hyvä paikka raapimapuulle. Monet kissat kynsivät ja venyttelevät juuri herättyään.

Sisäsiisteys hukassa?

Muutokset kissan laatikkokäyttäytymisessä vaativat aina omistajan reagointia. Kyseessä voi olla tuskallinen tai jopa hengenvaarallinenkin sairaus. Jos kissa virtsaa väärään paikkaan, kyseessä ei koskaan ole kosto tai mielenosoitus.

Merkkailu

Leikattu kissa ei yleensä merkkaile reviiriään virtsalla. Kissa saattaa kuitenkin aloittaa merkkailun stressaantuessaan. Kodin liian suuri kissamäärä, arvaamattomasti käyttäytyvä omistaja tai uusi perheenjäsen saattavat stressata kissaa. Merkkailun avulla kissa yrittää lievittää kokemaansa ahdistusta ja stressiä. Ongelman syy on siksi löydettävä, jotta kissan hyvinvointi voidaan varmistaa ja jotta merkkailu saadaan loppumaan.

Merkkailupaikka on myös pestävä huolellisesti, sillä haju houkuttelee jatkamaan merkkailua. Kissan naamaferomonia sisältävän suihkeen suihkuttaminen paikkaan saattaa myös auttaa.

Virtsatiesairaus

Kissaan sattuu virtsatessa. Ensimmäinen merkki sairastumisesta voi olla hiekkapaakkujen pienentyminen, kun kissa yrittää tiristellä kipeää rakkoaan mahdollisimman usein tyhjäksi. Myöhemmin se voi yhdistää kivuntunteen hiekkalaatikkoonsa ja rupeaa välttelemään laatikkoa.

Virtsatiesairaudet voivat olla kissalle hengenvaarallisia. Mikäli kissa pissailee tiheästi, on se vietävä viipymättä eläinlääkäriin.

Hiekkalaatikkoon liittyvät syyt

Luonnossa kissa ei välttämättä asioi kahta kertaa samassa paikassa. Liian ahdas tai huonosti siivottu laatikko karkottaa kissan etsimään muuta asiointipaikkaa. Myös jos hiekkalaatikko on liian levottomassa paikassa, esimerkiksi meluisten kodinkoneiden lähettyvillä, kissa ei ehkä uskalla käyttää sitä. Mikäli kuivike tuntuu tassuissa epämiellyttävältä, kissa saattaa ryhtyä karttamaan laatikkoa.

Kissat pitävät yleensä eniten kannettomista hiekkalaatikoista, joissa on paksu kerros hienojakoista, puhdasta hiekkaa. Kissalle voi myös asettaa tarjolle erilaisia kuivikkeita eri laatikoihin, jolloin saa selville, mikä miellyttää sitä eniten.

Opittu tapa

Voi olla, ettei kissa ole pentuaikana oppinut asioimaan hiekkalaatikolla, tai se on esimerkiksi sopimattoman kuivikkeen vuoksi hakeutunut tekemään tarpeensa muualle kuin hiekkalaatikkoon. Kuiviketta ei kannata koskaan vaihtaa äkillisesti.

Kissan rankaiseminen väärään paikkaan pissaamisesta pahentaa ongelmaa entisestään, sillä kissa ei pysty ymmärtämään yhteyttä omistajan vihaisuuden ja tarpeiden tekemisen välillä. Kissa oppii korkeintaan pelkäämään omistajaansa, mikä lisää vääriin paikkoihin pissailun riskiä ja heikentää suuresti kissan hyvinvointia.

Tärkeintä on selvittää kissan mieltymykset hiekkalaatikon mallin, sijainnin ja kuivikkeen suhteen ja tarjota sille useita käymäläpaikkoja eri puolille asuntoa. Kissan käyttämässä ”väärässä pissapaikassa” oleva virtsan haju voi houkutella sitä tekemään tarpeensa samaan paikkaan uudelleen, joten kohteen huolellinen puhdistus on myös tärkeää. Kohteen voi myös peittää esimerkiksi muovilla ja asettaa hiekkalaatikko tarjolle aivan sen viereen.