Perushoito kissan eri ­elämänvaiheissa

Pikkupentuaika 0–3 kk

• Pentu tarvitsee emon ja sisarustensa seuraa vähintäänkin kolmekuiseksi. Niiltä se oppii muun muassa kissojen välisen viestinnän.
• Sisäsiistiksi oppiminen tapahtuu jo nyt. Pennut tarvitsevat kolmen viikon iästä alkaen petinsä viereen pienen hiekkalaatikon, jossa on niin matalat reunat, että pentu pääsee sinne helposti.
• On tärkeää, että ihmiset seurustelevat pennun kanssa paljon. Tärkeintä tämä on kahden viikon iästä kahteen kuukauteen asti. Jos kissanpentu saa säännöllisesti hyviä kokemuksia useista, lempeästi käyttäytyvistä ihmisistä, siitä kasvaa kesy ja luottavainen aikuinen, jonka elämä ihmiskodissa on stressitöntä.
• Pentu tarvitsee turvallisia leluja sekä tilaa leikkiä ja liikkua. Kun se pikkupentuna tutustuu kodin ääniin ja esineisiin, se suhtautuu myöhemminkin uusiin asioihin rohkeasti. Pennulle on hyvä tarjota monipuolisesti erilaisia ruokia, niin teollisia kuin tuoreitakin. Näin voidaan ennaltaehkäistä aikuisiällä ilmenevää nirsoutta.
• Pentu saa ensimmäiset rokotuksensa.
• Pentu on mahdollista steriloida tai kastroida jo nyt.

Pentuaika 3 kk–1 vuosi

• Pentu muuttaa uuteen kotiin.
• Pentu oppii uuden kodin tavoille: se löytää ruoka- ja vessapaikat ja opetetaan kynsimään sallittuja kohteita. Monipuolista ruokavaliota jatketaan.
• Pentua totutetaan kuljetuslaatikossa matkustamiseen ja erilaisiin hoitotoimenpiteisiin, kuten turkin ja hampaiden harjaamiseen sekä suun ja korvien tarkistamiseen, lempeästi ja palkkioiden avulla. Näin myöhemmät käynnit eläinlääkärissä ja lääkitseminen sujuvat ongelmitta. Pentu kannattaa totuttaa myös valjaisiin ja taluttimeen.
• Kissanpennut ovat leikkisiä, ja yhteinen leikki ihmisen kanssa ja sopivien lelujen avulla on erittäin tärkeää.
• Kissa on leikkautettava, eli steriloitava tai kastroitava mahdollisimman pian. Sukukypsäksi tullut kissa voi saada vahinkopennut. Leikkaamaton kissa myös merkkailee virtsalla yleisemmin kuin leikattu.

Aikuisuus 1–10 vuotta

• Kissa on syytä käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa vuosittain. Samalla tarvittavat rokotukset voi uusia. Vuosittaisessa terveystarkastuksessa kissa tarkastetaan perusteellisesti, rokotetaan tarvittaessa, punnitaan ja sen hampaat hoidetaan. Vanhenevalta kissalta tarkastetaan lisäksi verenpaine ja ikään liittyvien mahdollisten terveysriskien selvittämiseksi otetaan verikokeet ja röntgen­kuvat.
• Kissan hampaiden ja suun kuntoa täytyy tarkkailla. Hammaskiven aiheuttama tulehdus suussa voi johtaa hampaiden irtoamiseen ja kissan yleiskunnon heikkenemiseen.
• Ylipainon riski kasvaa kissan varttuessa. Ylipaino on vaarallista myös kissalle. Kissa kannattaa punnita kotona säännöllisesti ja muuttaa tarvittaessa kissan ruokintaa.

Vanhuus 10 v–

• Vanhuksen kuulo saattaa heiketä. Kuuroutunut kissa saattaa muuttua äänekkääksi.
• Kissa saattaa potea dementian kaltaisia oireita.
• Kissa voi kärsiä kivuliaasta nivelrikosta, jos sen on vaikea hypätä tai se liikkuu kankeasti. Esimerkiksi ärtyneisyys tai sisäsiisteyden ongelmat eivät kuulu normaaliin vanhenemiseen vaan johtuvat usein kivusta. Jos kissalla on kivun oireita, se tulee viedä eläinlääkärille.
• Kissa on syytä käyttää säännöllisesti eläinlääkärin tarkastuksessa, jotta vanhenemisen mukanaan tuomat sairaudet havaitaan riittävän ajoissa. Myös moniin vanhuuden vaivoihin on saatavilla apua.
• Kissan voinnin ollessa heikko ja elämänlaadun kärsiessä niin, ettei toiveita paremmasta enää ole, on aika tehdä päätös kissan lopettamisesta. Eläinlääkärin tekemä lopetus on eläimelle tuskaton.